Näkyykö pintaa pisteleviä poikasparvia Päijänteellä? Tehinselän muikunpoikasten määrä oli ennätyksellisen runsas tänä keväänä
Tänä keväänä näytteet kerättiin Tehinselältä toukokuun alussa heti jäiden lähdettyä. Keskimääräinen vastakuoriutuneiden muikun poikasten tiheys oli 29 000 kappaletta/hehtaari. Tämä tarkoittaa noin puolen miljardin uuden poikasen syntymää Tehinselälle. Keskitiheys oli 22-vuotisen seurantajakso suurin ja jakson keskiarvoa (4700 kpl/ha) huomattavasti suurempi.
Lähtötilanne ennustaa hyviä muikkusaaliita pariksi vuodeksi kesästä 2022 eteenpäin, jos poikasia ei kohtaa tuho kasvukauden mittaan. Suuri poikastiheys on edellytys runsaalle kalastettavalle vuosiluokalle, mutta se ei kuitenkaan takaa sitä.
Joka tapauksessa poikasista kuolee syksyyn mennessä reilusti yli 90 prosenttia. Vielä ei voi ennustaa, jääkö niistä henkiin 10 prosenttia, yksi prosentti vai yksi promille.
Kevätkesän sääoloilla on vaikutusta pienten poikasten kuolevuuteen, mikä aiheuttaa ennustamatonta vuosien välistä vuosiluokkavaihtelua. Jos tämän vuoden vuosiluokasta on tulossa runsas, sen pitäisi alkaa näkyä näinä aikoina suurina pintaa pistelevinä poikasparvina tyyninä iltoina.
Kolme runsasta poikasvuotta 10 vuodessa
Aiemmin pitkäjaksoinen vaihtelu on ollut tyypillistä Tehinselän muikkukannalle. Muutaman vuoden kestävä runsaan kannan jakso on aiemmin havaittu 1960-luvun lopulla, 1980-luvun alkupuolella ja 1990-luvun loppupuolella. Väliin on aina mahtunut yli kymmenen vuoden pituinen huonon kannan jakso ( Valkeajärvi & Marjomäki, 2012).
Viimeisen kymmenen vuoden aikana runsaita poikasvuosia on kuitenkin ollut jo kolme. Runsaasta keväällä kuoriutuvasta poikasmäärästä voidaan takautuvasti päätellä, että muikun kutukanta on ollut edellisenä syksynä runsas.
Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitos toteuttaa vuosittaiset siikakalojen poikasseurannat Säkylän Pyhäjärvellä, Puulavedellä, Pohjois-Päijänteellä, Päijänteen Tehinselällä ja Ruotsalaisella sekä Etelä-Konnevedellä. Osa tutkimuksista on eri toimijoiden velvoitetarkkailuun liittyviä seurantatutkimuksia ja osa kalatalousviranomaisten rahoittamia (Euroopan meri- ja kalatalousrahaston TUKALA –hanke ja Pohjois-Savon ELY-keskus).
Ennätyksellinen Tehinselän muikunpoikastiheys selvisi Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tilaamasta Päijänteen ja Konnivesi–Ruotsalaisen säännöstelyyn liittyvästä seurantatutkimuksesta.
Tietoja eri järvien (Säkylän Pyhäjärvi, Ruotsalainen, Päijänteen Tehinselkä, Pohjois-Päijänne, Puulavesi ja Konnevesi) muikun- ja siianpoikastiheyksistä: .
Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitos toteuttaa vuosittaiset siikakalojen poikasseurannat Säkylän Pyhäjärvellä, Puulavedellä, Pohjois-Päijänteellä, Päijänteen Tehinselällä ja Ruotsalaisella sekä Etelä-Konnevedellä. Kuva: Jyväskylän yliopisto/Tuula Väänänen
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:
Professori Juha Karjalainen, Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitos, juha.s.karjalainen@jyu.fi , puh. +358 40 513 4865
Dosentti Timo J. Marjomäki, Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitos, timo.j.marjomaki@jyu.fi, +358 50 428 5274
FM Tuula Väänänen, Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitos, tuula.m.vaananen@jyu.fi