Ģ��ֱ��

Vuonna 2023 jalkapalloa pelaavien naisten ja tyttöjen määrä maailmassa nousi 17 miljoonaan, mikä on 24 % enemmän kuin vuonna 2019. Suosion nousun lisäksi kansainväliset tutkimukset osoittavat naisten pelaaman jalkapallon kilpailullisuuden ja fyysisten vaatimusten kasvaneen viime vuosina. Suomessa on noin 40 000 rekisteröityä nais- ja tyttöpelaajaa, ja kesällä 2025 Suomi pelaa Euroopan mestaruuskisoissa viidettä kertaa. Miten varmistetaan, että Suomesta nousee kansainvälisen tason huippupelaajia myös tulevaisuudessa?  

Savolaisen väitöskirjassa tutkittiin Kansallisen Liigan, Suomen korkeimman sarjatason, ja A- sekä juniorimaajoukkueiden naispelaajien fyysistä suorituskykyä. Tutkimus osoitti, että liigassa paremmin menestyneiden joukkueiden pelaajat harjoittelivat korkeammalla harjoitusteholla kuin heikommin pärjänneiden joukkueiden pelaajat, mahdollisesti pelaajien paremman fyysisen suorituskyvyn takia. ������ä����� fyysinen suorituskyky, erityisesti juoksunopeus, erotti A- tai juniorimaajoukkueiden pelaajat saman pelipaikan liigapelaajista, joita ei ollut valittu maajoukkueisiin.  

Tutkimus selvitti myös fyysisen suorituskyvyn vaikutusta ottelusuoritukseen. Pelaajan 30-metrin nopeustestin tulos, polven koukistajan voimantuotto ja kehonkoostumus ennustivat merkittävän osan siitä, kuinka paljon kansallisen tason pelaaja suorittaa kovavauhtista (yli 19 km/h) juoksua ottelun aikana.  

“Tämä tulos korostaa, että pelaajan fyysinen suorituskyky, etenkin voima ja nopeus, vaikuttavat harjoittelun ja maajoukkuevalinnan lisäksi myös itse ottelusuoritukseen”, Savolainen sanoo.  

������ä����� tutkimus osoitti, että ottelukauden lajiharjoitusten intensiteetin nousujohteisuus on avainasemassa kestävyyden ja voimantuoton kehityksessä. Jalkapalloharjoitusten kuormituksella ei ollut yhteyttä nopeuden kehitykseen, mikä korostaa lajiharjoittelun ulkopuolella tehtävän nopeusharjoittelun merkitystä.  

Jotta Suomesta nousisi kansainvälisen tason huippupelaajia myös tulevaisuudessa, valmennuksessa tulisi Savolaisen mukaan panostaa systemaattiseen ja nousujohteiseen fyysisen suorituskyvyn kehittämiseen osana pitkäjänteistä pelaajakehitystä.  

“Erityisestä huomiota valmentajien tulisi keskittää pelaajan nopeus- ja voimaominaisuuksien parantamiseen", Savolainen sanoo. 

"Nopeus- ja voimaharjoittelu tulee huomioida osana lajiharjoittelua, mutta sitä tulee tehdä myös oheisharjoitteluna.”

Savolainen johtaa jatkossa Suomen naisten A-maajoukkueen fyysistä valmennusta. 

"Väitöstyössä minulla oli neljän vuoden aikana mahdollisuus perehtyä jalkapallon viimeisimpiin kansainvälisiin tutkimustrendeihin, ja tätä tietoa pääsen nyt siirtämään käytännön toiminnaksi", Savolainen kertoo tulevasta tehtävästään. 

Eero Savolaisen valmennustieteen väitöskirja "Female football players’ training load and physical performance" tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 7.2.2025 klo 12 alkaen Liikunta-rakennuksessa salissa L304. Vastaväittäjä professori Svein Arne Pettersen (UiT The Arctic University of Norway) ja kustos akatemiatutkija Simon Walker (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti. Väitöstä voi seurata myös verkossa,  

Väitöskirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa,   

Avainsanat: Jalkapallo, suorituskyky, maajoukkue, nopeus 

Yhteystiedot 

Eero Savolainen 
Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto 
eero.h.j.savolainen@jyu.fi, 0504933219