Monivuotisella työhyvinvointiohjelmalla on mahdollista saavuttaa pysyviä hyötyjä

Työhyvinvointiohjelmat ovat usein liian lyhyitä terveyshyötyjen saavuttamiseksi. Tuoressa tutkimuksessa havaittiin, että monivuotisella työhyvinvointiohjelmalla voidaan saavuttaa suurin osa henkilöstöstä ja sen avulla pystyttiin edistämään terveyttä myös riskiryhmissä. Pitkäkestoinen ohjelma, eri kohderyhmien tarpeiden huomiointi sekä henkilökohtaiset tapaamiset vaikuttivat positiivisten tulosten saavuttamiseen ja pysyvyyteen.
Pitkäaikaisella työhyvinvointiohjelmalla on mahdollista saavuttaa pysyviä elämänmuutoksia.
Julkaistu
7.10.2019

Aikaisemmissa tutkimuksissa on todistettu, että työpaikalla toteutetuilla interventioilla voidaan tukea terveyttä ja työkykyä, mutta tulosten pysyvyydestä ei ole ollut varmuutta.

- Usein hankkeet ovat lyhyitä, vuoden tai kahden mittaisia projekteja. Nyt tehty tutkimus osoittaa, että johdonmukainen, pitkäjänteinen, kahdeksan vuoden toteutus auttaa saavuttamaan riittävän suuren osan henkilöstöstä positiivisten terveysvaikutusten aikaansaamiseksi, kertoo tohtorikoulutettava Antti Äikäs Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Tutkimustulosten perusteella 58 % työsuhteessa olleista henkilöistä osallistui työhyvinvointiohjelman palveluihin ja keskimäärin yli 80 % osallistui terveyskunnon kartoituksiin. Ohjelman ensimmäisen neljän vuoden aikana 67 % työntekijöistä teki elämäntapamuutoksen ja 23 % onnistui pysyvissä terveysarvojen muutoksissa. Vastaavat lukemat ohjelman jälkimmäisen neljän vuoden aikana olivat 55 % ja 18 %.

Ihmisten fyysiset kohtaamiset tärkeitä muutoksen saavuttamiseksi

Tutkimuksen mukaan kaikki kolme eri terveyskunnon ryhmää (matala, keskitaso, hyvä) osallistuivat interventioon, kun tuki tarjottiin kohderyhmien tarpeet huomioiden. Toinen mielenkiintoinen havainto tehtiin, kun vertailtiin pysyviin terveysarvojen parannukseen yltäneitä ja ei-yltäneitä henkilöitä.

- Pysyviin tuloksiin vaikuttivat korkeampi ryhmä- ja kokonaiskontaktien määrä sekä henkilökohtaiset kohtaamiset valmentajien kanssa. Elektroniset kontaktit eivät edistäneet tuloksia. Tulokset antavat viitteitä siitä, että inhimillistä kontaktia tarvitaan edelleen digitalisoituvassa maailmassa, Äikäs toteaa.

Tutkimuksessa arvioitiin työhyvinvointiohjelman vaikuttavuutta kolmen osa-alueen kautta: ketkä osallistuivat, ketkä onnistuivat elämäntapojen ja terveysarvojen parannuksessa ja mikä oli koko ohjelman terveyttä edistävä vaikutus. Kansainvälinen tutkimusryhmä arvioi ohjelman terveysvaikutukset positiiviksi ja suuruudeltaan keskitasoisiksi.

Tutkimuksessa arvioitiin suomalaisen puunhankintaorganisaation (n=651) ja 4event Oy:n toteuttamaa monivuotista työhyvinvointiohjelmaa vuosina 2010–2017. Suurin osa henkilöstöstä oli toimihenkilöitä ja miehiä. Ohjelman aikana toteutettiin yhteensä yli 120 erillistä palvelua. Puolet palveluista toteutettiin työaikana ja puolet työntekijän omalla vapaa-ajalla. Terveysmuutoksia arvioitiin kyselyn ja yhdeksän terveysmuuttujan avulla kolmessa eri mittauspisteessä.

Artikkeli on osa Antti Äikkään väitöskirjaa, ja sen kirjoittamista rahoittivat Metsämiesten säätiö ja Urheiluopistosäätiö.

Vapaasti saatavilla oleva alkuperäinen julkaisu:

Äikäs A, Absetz, P, Hirvensalo M, Pronk N. 2019. What Can You Achieve in Eight Years? A Case Study on Participation, Effectiveness, and Overall Impact of a Comprehensive Workplace Health Promotion Program. Journal of Occupational & Environmental Medicine, Aug 28 Epub Open access doi: 10.1097/JOM.0000000000001699

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:&²Ô²ú²õ±è;

tohtorikoulutettava Antti Äikäs, 050 369 0908, antti.h.aikas@student.jyu.fi