Monipuolinen liikunta parantaa fyysistä toimintakykyä lapsilla ja nuorilla, joilla on CP-vamma
Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että yksilöllisesti suunniteltu harjoitusohjelma parantaa motoriikkaa, lihasvoimaa ja nivelten liikkuvuutta lapsilla ja nuorilla, joilla on CP-vamma. Fyysisessä toimintakyvyssä tapahtuneet positiiviset muutokset voivat parantaa liikkumis- ja toimintakykyä arjessa.
- Esimerkiksi karkeamotoriikkaa mittaavassa testissä havaittu parannus voi tarkoittaa, että tutkimukseen osallistunut nuori pääsee kävelemään portaat ylös vuorotahtiin, kun hän on aiemmin joutunut astumaan jokaiselle askelmalle kummallakin jalalla, väitöskirjatutkija Pedro ³Õ²¹±ô²¹»åã´Ç havainnollistaa.
CP-vamma on lasten ja nuorten yleisin liikkumisrajoitteita aiheuttava oireyhtymä, jonka tyypillisiä oireita ovat esimerkiksi lihasjäntevyys, alhainen lihasvoima ja liikkeiden säätelyn vaikeudet. Tutkimukseen osallistuneiden kolmen kuukauden mittaiseen ²â°ì²õ¾±±ôö±ô±ô¾±²õ±ð±ð²Ô liikuntaharjoitteluun sisältyi siksi monipuolisesti voima-, kävely- ja liikkuvuusharjoittelua. Tutkimuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastannut väitöskirjatutkija Pedro ³Õ²¹±ô²¹»åã´Ç kertoo, että harjoitusohjelman suunnittelussa huomioitiin liikuntasuositukset henkilöille, joilla on CP-vamma.
- Uutta tässä tutkimuksessa oli, että voimaharjoittelua tehtiin raskailla painoilla. Kaikki voimaharjoitukset tehtiin valmentajan johdolla, ja painot räätälöitiin jokaiselle osallistujalle niin, että hän joutui ponnistelemaan. Harjoittelu oli kuitenkin turvallista, eikä siitä aiheutunut haittavaikutuksia.
Tutkimukseen osallistui 18 iältään 9–24-vuotiasta lasta ja nuorta. Osallistujien fyysistä toimintakykyä mitattiin neljä kertaa kolmen kuukauden välein, kaksi kertaa ennen kolmen kuukauden kestoista liikuntainterventiota ja kaksi kertaa sen jälkeen. Harjoittelu oli nousujohteista ja yksilöllistettyä. Ohjattuja harjoituksia oli 2–3 kertaa viikossa 1,5 tunnin ajan, ja lisäksi osallistujat saivat kotiinsa kävelymaton, jolla heitä ohjeistettiin harjoittelemaan joka päivä. Tutkimukseen osallistui myös 17 iältään ja sukupuoleltaan vastaavaa tyypillisesti kehittynyttä lasta ja nuorta, jotka eivät osallistuneet liikuntainterventioon.
Liikuntaintervention aikana osallistujien yleinen motoriikka parani kuuden minuutin kävelymatkalla ja the Gross Motor Function Measure (GMFM) -testillä mitattuna. GMFM-testiä käytetään yleisesti toimintakyvyn arviointiin henkilöillä, joilla on CP-vamma. Lisäksi polven ojentaja- ja koukistajalihasten voima parantui, samoin polvi- ja lonkkanivelen liikkuvuus niissä jaloissa, joiden lyhentyneille lihaksille tehtiin passiivisia venytysharjoituksia. Sen sijaan nilkan alueen lihasten voimassa ei tapahtunut muutoksia.
Kuuden minuutin kävelymatkassa tapahtunut parannus säilyi kolme kuukautta harjoittelun päättymisen jälkeen kestäneen seurantajakson ajan. Monet positiivisista harjoitusvaikutuksista alkoivat kuitenkin palautua kohti lähtötilannetta jo seurannan aikana.
- Tutkimuksen tulokset muistuttavat siitä, että liikunnan on oltava säännöllistä ja nousujohteista, jotta siitä saatavat hyödyt säilyvät, tutkijatohtori Tiina Savikangasmuistuttaa.
Perjantaina 6.10.2023 vietetään kansainvälistä Maailman CP-päivää, jonka tarkoituksena on hälventää CP-vammaan liittyviä ennakkoluuloja. CP-vamma johtuu sikiökaudella, synnytyksen aikana tai viimeistään varhaislapsuudessa syntyvästä vauriosta aivojen liikettä, tasapainoa ja asentoa säätelevissä osissa. Suomessa syntyy vuosittain noin 100–120 lasta (2/1000 vastasyntyneestä), jotka saavat CP-vammadiagnoosin. Yhteensä Suomessa on noin 6000–7000 henkilöä, joilla on CP-vamma. CP-vamman vakavuus ja sen oirekirjo vaihtelevat laajasti aivovaurion laajuudesta, sijainnista ja syntymäajankohdasta riippuen. .
Tutkimus on osa professori Taija Juutisen johtamaa, Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ja NeuroMuscular Research Centerissä toteutettua EXECP-tutkimushanketta, jota rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö. Lisäksi tutkimus on saanut rahoitusta seuraavilta tahoilta: Olvin Säätiö, Research Foundation of Cerebral Palsy Alliance, Suomen kulttuurirahasto, Suomen Akatemia ja Jane ja Aatos Erkon Säätiö.
´¡±ô°ì³Ü±è±ð°ùä¾±²õÂá³Ü±ô°ì²¹¾±²õ³Ü:
³Õ²¹±ô²¹»åã´Ç, P., Cenni, F., Piitulainen, H., Avela, J. & Finni, T. (2023). Effects of the EXECP Intervention on Motor Function, Muscle Strength and Joint Flexibility in Individuals with Cerebral Palsy. Med Sci Sports Exerc. 2023 Aug 7. doi: 10.1249/MSS.0000000000003273. Online ahead of print.
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:
Tiina Savikangas
Tutkijatohtori, Liikuntatieteellinen tiedekunta
tiina.m.savikangas@jyu.fi
+358 50 415 6353
Lisätietoa EXECP-tutkimuksesta:
