Ģ��ֱ��

Kilpailu niin kotimaisista kuin kansainvälisistäkin opiskelijoista on tiukentunut, ja vetovoiman lisäksi ratkaisevaa on tutkintojen valmistuminen. Molempiin näistä teemoista vaikuttaa huomattavasti se, millaisen opiskelijakokemuksen Jyväskylän yliopisto pystyy opiskelijoilleen tarjoamaan. Kesäkuun alussa käynnistetyssä OpiskeluPLUS-kokonaisuudessa pyritään pääsemään käsiksi siihen, millaiset asiat opiskelijakokemukseen vaikuttavat, ja miten niitä voitaisiin yliopistossa kehittää. Kokonaisuudesta on tunnistettu kolme osa-aluetta: 1) Kiinnittyminen yliopistoyhteisöön ja omaan tieteenalaan, 2) Hyvinvointi ja ohjaus ja 3) Akateemiset valmiudet. Näitä lävistävinä tekijöinä ovat näkymät valmistumiseen ja kiinnittymiseen tulevaisuuden työelämään.  

OpiskeluPLUS-työ käynnistettiin kesäkuun alussa dialogiseen yhteiskehittelyyn pohjaavalla työpajalla. Siihen oli kutsuttu työn ensivaiheessa monitieteinen joukko asiantuntijoita eri puolilta yliopistoa. Keskustelujen myötä työlle jäsentyi keskeisiksi tavoitteiksi luoda kehikko toiminnalle ja tunnistaa sekä olemassa olevia että kehitettäviä työkaluja opiskelua tukemaan. Merkityksellistä on lisäksi tiedolla toimiminen opetuksen ja ohjauksen tukena, opiskelun kriittisten pisteiden tunnistaminen ja akateemisen osaamisen kehittymisen polku, sekä opiskelijoiden toimijuuden tukeminen.

Ryhmäkeskusteluissa hahmotettiin keskeisiä tekijöitä opiskelijakokemukseen

Työpajassa ryhmät pohtivat tekijöitä, jotka vaikuttavat opiskelijoiden kokemuksiin kullakin tunnistetulla osa-alueella.

Hyvinvoinnin ja ohjauksen osalta keskustelua herätti, miten jo olemassa olevat tuen mallit voisivat saavuttaa opiskelijat entistä paremmin: "Tunnistamme, että yliopistollamme on jo olemassa hyviä tuen palveluita. Haasteena kuitenkin on, että ne eivät jakaudu aina tasaisesti tai saavuta oikea-aikaisesti," yliopistonlehtori Johanna Rantanen tiivistää ryhmän keskustelua, “tärkeää on henkilöstöltä tulevan tuen lisäksi myös mahdollistaa opiskelijoiden toisilleen tarjoama vertaistuki ja tukea opiskelijoiden omaa aktiivisuutta ja pystyvyyttä.”

Kiinnittymisen kokemusta hahmotettiin erityisesti neljän kriittisen tekijän kautta: yhteisöllisyys eli oman porukan löytäminen, akateeminen substanssiosaaminen, asiantuntijuus ja työelämä, sekä identiteetti eli kokeeko olevansa JYUläinen. “Kiinnittymisen lähtökohtana on, kokeeko opiskelija olevansa oikeassa paikassa. Tärkeää ei ole pelkästään, miten kiinnitytään, vaan myös mihin kiinnitytään,” projektipäällikkö Juhani Moisio summaa ryhmänsä mietteitä.  

Akateemisten valmiuksien kehittymiseksi on tärkeää, että niitä sanallisestaan, perustellaan ja liitetään konkretiaan opintojen alkuvaiheesta asti. Valmiuksien kehittymiseen tulisi antaa aikaa läpi opintojen, ja tuoda selväksi, mihin opiskelija taitoja tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa. “Meidän on myös pohdittava, millaisiin opiskeluvalmiuksiin opiskelijat kaipaavat erityisesti tukea. Tiedämmekö riittävän hyvin, miten opiskelu on muuttunut ja millaisesta pedagogisesta maailmasta nuoret tulevat, puhumattakaan kv-opiskelijoista?” yliopistonlehtori Maija Gerlander pohtii.

OpiskeluPLUS-työ jatkuu nyky- ja tavoitetilojen kuvaamisella

OpiskeluPLUS-työtä jatketaan työpajan havaintojen pohjalta. �۳�ٱ𾱲��ٲ�össä Männikkömetsä Oy:n kanssa luodaan kuvaus nyky- ja tavoitetilasta sekä suunnitelma ensimmäisistä konkreettisista toimenpiteistä.

Suuri ja moninainen toimintakenttä vaatii ennen kaikkea uskallusta lähteä liikkeelle, ja ensimmäinen piste on ihmisten tuominen yhteen. �۳�ٱ𾱲��ٲ�ön lähtökohtana on olemassa olevien hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja jakaminen. “Meillä on yhteisössä suunnaton määrä osaamista ja loistavia asiantuntijoita sekä toimivia käytäntöjä. Haasteena on varmistua, että toimemme kohtaavat opiskelijoiden tarpeet ja mahdollistamme heidän täysivaltaisen osallisuutensa ja toimijuutensa. Kun sitten tämä jatkuvasti kehittyvä kokonaisuus onnistutaan systematisoimaan, on ensiluokkainen opiskelijakokemus saavutettavissa” kuvailee vararehtori Marja-Leena Laakso.