Ä¢¹½Ö±²¥

Luken ja Jyväskylän yliopiston yhteistyönä tuotettiin kaksi kansainvälistä kirjallisuuskatsausta, jotka tarkastelevat luontoperustaisten menetelmien hyötyjä. Ensimmäisessä kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin, miten luontoperustaiset menetelmät ovat tukeneet epävarmoissa elämäntilanteissa elävien nuorten hyvinvointia. Toisessa kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin maahanmuuttajataustaisten henkilöiden luonnossa liikkumisen tapoja ja kokemuksia eri puolilla maailmaa.

– Katsausten kansainvälisissä tutkimuksissa koostettua tietoa voidaan hyödyntää nuorten hyvinvoinnin tukemisessa ja maahanmuuttajien kotouttamisessa todennäköisesti myös Suomessa, kertoo erikoistutkija Katja Kangas Luonnonvarakeskuksesta.

– Tarvitsemme silti myös Suomessa kerättyä tietoa, jotta voimme räätälöidä luontopohjaisia menetelmiä täkäläisiin olosuhteisiin soveltuviksi.
 

Luonnosta parempaa itsetuntoa ja mahdollisuuksia kiinnittyä opintoihin tai työhön

< 
Tutkimuksiin osallistuneilla nuorilla oli ollut taustallaan erilaisia haasteita, minkä vuoksi he olivat vaarassa jäädä pois koulutuksesta tai työelämästä.

Nuorten hyvinvointia pyrittiin tutkimuksissa lisäämään luontoperustaisilla menetelmillä, kuten luontoretkillä, metsäinterventioilla, puutarhanhoidolla, ympäristösuojelulla, maatila-avusteisella toiminnalla ja eläinavusteisilla interventioilla.

– Tutkimuksissa havaittiin, että luontoperustaiset menetelmät auttoivat nuoria mielenterveyteen ja käyttäytymiseen liittyvissä haasteissa, paransivat itsetuntoa ja selviytymistaitoja sekä edesauttoivat heidän mahdollisuuksiaan osallistua koulutukseen ja työhön, väitöskirjatutkija James Obeng kertoo.

– Toisaalta joissakin tutkimuksissa havaittiin, että luontoperustaisiin toimintoihin osallistuminen saattoi aiheuttaa pelkoa, ahdistusta, väsymystä, loukkaantumisia ja hyvinvoinnin heikkenemistä. Kielteiseen kokemukseen johti huonojen sääolosuhteiden lisäksi liian vaikea tai epämiellyttävä luontoaktiviteetti, kuten pitkä monipäiväinen vaellusretki.
 

Luontoympäristöt edistävät kotoutumista

Toisessa kirjallisuuskatsauksessa havaittiin, että luontoympäristöt ja luontoperustaiset toiminnot edistivät maahanmuuttajataustaisten kotoutumista. Yleisiä aktiviteetteja luontoympäristössä olivat tutkimusten mukaan mm. kävely ja muu liikunta, puutarhanhoito sekä grillaaminen ja piknikit. Nämä olivat joko omaehtoisia tai järjestettyjä aktiviteetteja.

– Maahanmuuttajien luontoaktiviteettien aikana koettuja positiivisia kokemuksia olivat sosiaalinen vuorovaikutus, luonnon kokeminen, yhteenkuuluvuuden tunne ja emotionaalinen kiintyminen paikkoihin, väitöskirjatutkija Shailendra Rai toteaa.

Esteitä olivat omaan turvallisuuteen liittyvät huolet kuten syrjintä valtaväestön taholta, luonnon heikko saavutettavuus sekä tiedon ja viestinnän puute.

– On hyvä huomata, että maahanmuuttajat tulevat eri maista, kulttuureista ja luonnonympäristöistä, joten samaa luontotoimintaa tietyssä ympäristössä ei voida soveltaa kaikille. Tarvitaan räätälöityjä yksilöllisiä luontoon perustuvia menetelmiä, sillä sopivat luontoaktiviteetit vaihtelevat yksilöllisten tekijöiden mukaan, Rai huomauttaa.

– Tarve räätälöidyille menetelmille koskee myös nuoria, väitöskirjatutkija James Obeng vahvistaa.

Kirjallisuuskatsaukset tuotettiin Applying Sustainability Transition Research in Social Work tackling Major Societal Challenge of Social Inclusion (ASTRA) -hankkeessa, joka soveltaa sosiaalityöhön monitieteisen kestävän siirtymän tutkimusta, politiikkaa ja käytäntöjä.

Hankkeessa tutkitaan yhteiskunnallisen osallisuuden mahdollisuuksia erityisesti työelämän ulkopuolella olevien nuorten, maahanmuuttajataustaisten henkilöiden ja haavoittuvien paikallisyhteisöjen näkökulmasta. ASTRA on EU:n H2020-ohjelman MCSA-tutkijakoulutushanke ja sitä koordinoi Jyväskylän yliopisto.


³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´Ç²¹:&²Ô²ú²õ±è;
 

• Professori Aila-Leena Matthies, Jyväskylän yliopisto, puh. 0407422199, aila-leena.matthies@jyu.fi
• Erikoistutkija Katja Kangas, Luonnonvarakeskus, puh, 040 8015056, katja.kangas@luke.fi
• Professori Anne Tolvanen, Luonnonvarakeskus, puh. 029 532 3782, anne.tolvanen@luke.fi

 
Uutinen julkaistu ensin 4.12.2023 Luken verkkosivuilla.