Luonnontieteiden ja matematiikan tutkimukseen yli 5,2 miljoonaa euroa
Jyväskylän yliopiston fysiikan laitos nappasi peräti kuusi uutta akatemiahanketta. Myös kemian ja matematiikan ja tilastotieteen laitoksella aloittaa kaksi uutta akatemiahanketta.
- Olen äärimmäisen ylpeä saavutetusta tuloksesta, ja erityisesti siitä miten laaja-alaisesti tiedekunta pystyy kilpailemaan täydentävästä tutkimusrahoituksesta. Kiihdytinlaboratorion pitkäaikaisen huippuyksikön päättyminen kompensoitui nyt usean yksittäisen hankkeen kautta, mikä mahdollistaa huippututkimuksen jatkumisen tutkimusalalla. Kerrassaan upeaa -on etuoikeus toimia näin korkeatasoisen tiedeyliopiston vararehtorina!, iloitsee tutkimuksesta vastaava vararehtori Henrik Kunttu.
Toimikunta tukee luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimialaa laaja-alaisesti. Päätösten tärkein kriteeri oli tutkimuksen tieteellinen laatu. Lisäksi päätöksissä kiinnitettiin erityistä huomiota myös uusiin tutkimusavauksiin ja tutkimuksen läpimurtomahdollisuuksiin.
- Erinomainen menestys kertoo tiedekunnan tutkimuksen olevan laadukasta ja kilpailukykyistä kaikilla luonnontieteiden aloilla, kertoo Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani Mikko Mönkkönen kuultuaan akatemian päätöksistä.
Fysiikan laitokselle yli 3 miljoonaa euroa
Professori Tero Heikkilän tavoitteena on löytää uusia tapoja manipuloida magneetteja suprajohteiden avulla. Hänen projektinsa "Nanoelektroniikan hybridisysteemit lähellä kvanttirajaa" pyrkii jouduttamaan tutkimusta tulevaisuuden nopeista magneettisista muisteista. Toivottuja ominaisuuksia olisivat pieni energiankulutus ja vähäinen lämpeneminen, joka mahdollistaisi muistipiirien tiiviimmän pakkaamisen. Hanke sai rahoitusta 532 048 €.
Fysiikan professori Kimmo Kainulainen tutkii, onko pimeä energia oikea selitys kiihtyvälle laajenemiselle ja voidaanko pimeä aine ja materian alkuperä selittää mielekkäissä, jo matalilla energioilla testattavissa olevissa standardimallin laajennuksissa. Pimeä Universumi -hanke sai rahoitusta 552 059 €.
Akatemiahankkeessa ”Magneettikenttärakenteen vaikutus ECR-ionilähteen suorituskykyyn” toteutetaan kestomagneetteihin perustuva innovatiivinen ECR-ionilähde, jonka magneettikenttärakenne poikkeaa merkittävästi standardi-ECR-ionilähteen vastaavasta rakenteesta. Prototyypin menestyksekäs toteutus avaisi uusia mahdollisuuksia ECR-ionilähteiden edelleen kehittämiselle ja siten palvelisi ko. laitetta käyttävää ydinfysiikan tutkimusta ja eri sovelluksia. Hanketta johtaa yliopistonlehtori Hannu Koivisto ja sen arvo on yhteensä 468 468 €.
Professori Iain Moore käyttää lasereita mittaamaan ytimien jättämää ominaista sormenjälkeä elektronien energiatasoihin. Ytimiin lisättäessä tai ytimistä poistettaessa nukleoneja näihin energiatasoihin syntyy minimaalisen pieniä muutoksia, jotka voidaan mitata tarkasti paljastaen ytimen piileviä ominaisuuksia kuten koon, muodon ja spinin. Uusi tieto auttaisi kehittämään parempia ytimien ominaisuuksia kuvaavia malleja. Hankkeen ”Kaasusuihkulaserspektroskopiaa protoni -drip-linja -alueen ytimillä” rahoitus on 530 109 €.
Uusi akatemiahanke ”Ydinteoriaa fundamentaalin fysiikan tarpeisiin” kehittää moderneja ytimen monihiukkasmenetelmiä, joita sovelletaan erilaisiin neutriinoihin ja pimeään aineeseen liittyviin ongelmiin. Hankkeen rahoitus on 534 047 € ja sitä johtaa professori Jouni Suhonen.
Professori Robert van Leeuwen kehittää uusia keinoja tutkia monen hiukkasen vuorovaikutusta. van Leeuwen sai 468 863 €:n rahoituksen hankkeelle ”New approaches in quantum many-body theory”.
Kemian laitokselle kokonaan uusi tutkimusalue
Kemian laitoksen professori Karoliina Honkala keskittyy laskennallisessa projektissaan ”Biomassasta saatujen polyolien katalyyttinen ja elektrokatalyyttinen hapetus nesteen ja kiinteän välisellä rajapinnalla” etsimään avainparametrejä, jotka kontrolloivat aktiivisuutta ja valikoituvuutta hapetusreaktioissa ja joiden avulla voidaan kehittää parempia katalyyttimateriaaleja. Rahoituksen arvo on yhteensä 486 492 €. Professori Kari Rissanen valmistaa ja tutkii uusia molekyylikoneita ja nanokapseleita jotka perustuvat [N-I+-N] halogeenisidokseen. Hänen hankkeensa (582 340 €) ”Haloniumsupramolekyylikemia: Uudet molekyylikoneet ja nanoreaktorit” avaa supramolekyylikemian tutkimusalaan kokonaan uuden tutkimusalueen, jota voidaan kutsua nimellä haloniumsupramolekyylikemia.
Uusia menetelmiä suurempien aineistojen käsittelyyn
Matematiikan ja tilastotieteen laitoksen akatemiatutkija Tapio Rajalalle myönnettiin 600 000 €:n rahoitus. Hankkeessa ”Sobolev-avaruuksien teoriaa geometrisesta näkökulmasta” on tarkoituksena löytää uusia yhteyksiä Sobolev-avaruuksien teorian ja geometrian sekä säännöllisyysteorian välillä niin euklidisissa avaruuksissa kuin yleisemmissä metrisissä mitta-avaruuksissa. Apulaisprofessori Matti Vihola kehittää hankkeessaan (522 382 €) ”Skaalautuvat menetelmät luotettavaan Bayes-päättelyyn (SCALEBAYES)” uusia Monte Carlo -päättelymenetelmiä, jotka soveltuvat myös suurempien aineistojen käsittelyyn. Menetelmiä on tarkoitus soveltaa mm. lääkevasteen ennustamiseen lasten leukemiassa, metsäinventointiin ja eläinkantojen arviointiin.
äپٴᲹ:
- Vararehtori Henrik Kunttu, +358 505996134, henrik.m.kunttu@jyu.fi
- Dekaani Mikko Mönkkönen, +358 50 4413682, mikko.monkkonen@jyu.fi