Lunta ja jäätä odotellessa: raakunpoikasten on selvittävä ensimmäisestä talvestaan jokivedessä

Millainen talvi tästä tulee? Sitä voisivat pohtia myös harvinaiset raakun eli jokihelmisimpukan poikaset, jotka syntyivät Konneveden tutkimusaseman altaissa syksyllä 2018. Laitosoloissa syntyneet poikaset ovat mukana harvinaisessa tutkimuskokeilussa. Ne palautettiin kasvamaan suojaavissa reikälevyissä kotivesiin Mustionjoelle ja Ähtävänjoelle kesällä 2020. Tutkijat odottavat nyt, miten uhanalaiseksi käyneet jokihelmisimpukan poikaset selviävät ensimmäisestä talvestaan luonnossa.
Tutkimusaseman altaissa syntyneet raakunpoikaset palautettiin luontoon kasvamaan suojaavissa reikälevyissä. Kuva: Jari Ilmonen/Metsähallitus
Julkaistu
19.11.2020

Poikaset suoriutuivat kesästä hyvin, kertoo professori Jouni Taskinen Jyväskylän yliopistosta.

Kesän aikana poikaset  kasvoivat 2 millimetrin mitasta 4-5 millimetrin kokoisiksi. Pienet simpukat oleilevat nyt kerrostalo-oloissa suojaavissa reikälevyissä lähellä joenpohjaa. Kesän aikana tutkijat kävivät puhdistamassa säännöllisesti reikälevyjä. Vesien liettyminen ja veden virtailun estyminen pohjasorassa heikentävät raakun elinoloja. 

Ennuste poikasille on hyvä talvesta selviämisen suhteen. Uhkana voi olla niin sanottu hyydejää.

”Aikaisemmissa kokeiluissa Keski-Euroopassa ovat poikaset pärjänneet, joten uskomme, että ne pärjäävät täälläkin. Mutta meillä talvi on pidempi, on jäätä ja voi muodostua hyydejäätä, kun kovalla pakkasella vesi alijäähtyy ja alkaa jäätyä pohjasta. Silloin poikasten ”koti” voi jäätyä. Pahimmassa tapauksessa hyydepato vie purkautuessaan kaiken mennessään”, kertoo Taskinen.

Aikuiset raakut varautuvat tähän kaivautumalla talveksi syvälle pohjasoran sisään, mutta tutkimushankkeessa raakkujen poikaskodit ovat pohjan pinnan tasossa.

”Poikasille paras tapa varautua talveen on kasvaa mahdollisimman isoksi ennen talvea. Siten ne saavat kerättyä vararavintoa pitkän talven varalle. Talvisaikaan, varsinkin jääkannen alla ei kasviplanktontuotantoa juurikaan ole, jolloin syötävät ovat vähissä”, Taskinen sanoo.

Raakunpoikasten tilanteen tutkijat tarkistavat seuraavan kerran keväällä 2021. 

Kuvassa  Konneveden tutkimusasemalla syntyneitä pieniä raakkuja. Kuva: Hanna Suonia/Jyväskylän yliopisto

Raakkututkimus on osa Metsähallituksen koordinoimaa suurta sisävesien suojeluprojektia – hanketta. Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla seurataan, miten luontoon palautetut poikaset kehittyvät verrattuna laitosoloissa kasvaviin poikasiin. Uhanalaisten raakkujen palauttamisesta kotijokiin kerroimme kesäkuussa 2020.

äپٴᲹ:
Jouni Taskinen, jouni.k.taskinen@jyu.fi, puh. 358 40 355 8094

Viestinnän asiantuntija Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, +358 50 472 1162
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
/science/fi
jyscience jyuscience jyscience