Liikunnan terveyshyödyt ovat kiistattomat, mutta elinikää se ei välttämättä pidennä
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin, miten Maailman terveysjärjestön liikuntasuosituksen noudattaminen on yhteydessä kuolleisuuteen ihmisillä, joilla on geneettinen alttius sydän- ja verisuonitaudeille. Tutkijat arvioivat myös liikuntasuosituksen noudattamisen ja kuolleisuuden välistä syy-seurausyhteyttä.
Tutkimuksessa havaittiin, että liikunnan itsenäiset yhteydet kuolleisuuteen olivat pieniä ja heikkenivät merkittävästi, kun huomioitiin keskeiset sekoittavat tekijät, kuten tupakointi, alkoholin kulutus, ruokavalio sekä painoindeksi. Liikunnan ei myöskään havaittu muokkaavan geneettistä sairausriskiä, vaan liikunnan yhteydet kuolleisuuteen olivat samankaltaiset riippumatta geneettisen sairausriskin tasosta.
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös identtisiä kaksospareja, jotka erosivat toisistaan liikunta-aktiivisuutensa suhteen. Kaksoset, joiden aktiivisuustaso 15 vuoden aikana oli liikuntasuosituksen mukainen, eivät olleet tilastollisesti merkitsevästi pienemmässä kuolemanriskissä verrattuna vähemmän aktiivisiin kaksossisariinsa.
Tutkijatohtori Laura Joensuu Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta kertoo tutkimustuloksista näin:
"Yleisesti esiin nousevat liikunnan ja kuolleisuuden väliset suotuisat yhteydet perustuvat havainnoiviin tutkimuksiin, jotka ovat alttiita harhalle monista eri lähteistä. Tässä tutkimuksessa pyrittiin huomioimaan eri virhelähteitä, emmekä voineet vahvistaa, että liikuntaa koskevien ohjeiden noudattaminen lieventäisi geneettistä sydän- ja verisuonitautiriskiä tai vähentäisi kuolleisuutta kausaalisesti."
Samalla Joensuu kuitenkin muistuttaa, että tutkimuksien tuloksia ei voi yleistää koskemaan muuta kuin kuolleisuusriskiä.
"Liikunnalla voidaan tutkitusti kehittää esimerkiksi fyysistä toimintakykyä, sekä hallita sairauksien riskitekijöitä."
"³¢¾±²õä³Ù³Ü³Ù°ì¾±³¾³Ü²õ³Ù²¹ tarvitaan selvittämään, tapahtuuko näin geneettisestä taustasta riippumatta".
Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan ja Suomen molekyylilääketieteen instituutin kanssa. Tutkimuksessa seurattiin 4897 henkilön ja 180 identtisen kaksosparin kokonais- sekä sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta noin 17 vuoden ajan suomalaisessa kaksoskohortissa.
Seurantaan osallistuneiden geneettinen alttius sepelvaltimotautiin, sekä systoliseen ja diastoliseen verenpaineeseen arvioitiin uusien polygeenisten riskisummien avulla, jotka summaavat genominlaajuisen alttiuden sairastuvuuteen. Liikunta-aktiivisuutta arvioitiin vuosina 1975, 1981 sekä 1990 tutkittaville lähetetyllä kyselytutkimuksella.
Tutkimus valittiin Liikuntatieteellisen Seuran Vuoden Liikuntalääketieteellinen tutkimus 2022 -kilpailun finalistiksi ja julkaistiin korkeatasoisessa liikuntalääketieteen Medicine & Science in Sports & Exercise Medicine - julkaisussa. Tutkimusta rahoitti Suomen Akatemia, Juho Vainion säätiö, Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö sekä Sigrid Juseliuksen säätiö.
Linkki avoimeen alkuperäisjulkaisuun:
Joensuu, Laura1,2; Waller, Katja1; Kankaanpää, Anna1,2; Palviainen, Teemu3; Kaprio, Jaakko3; Sillanpää, Elina PhD1,4. Genetic Liability to Cardiovascular Disease, Physical Activity, and Mortality: Findings from the Finnish Twin Cohort. Medicine & Science in Sports & Exercise. May 15, 2024. DOI: 10.1249/MSS.0000000000003482
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:
Tutkijatohtori Laura Joensuu
Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
+358504363466, laura.p.joensuu@jyu.fi
