Liikkumisen erojen taustalla yksilöllinen temperamentti
Naisilla kielteisten tunteiden kokeminen oli yhteydessä vähäisempään fyysiseen aktiivisuuteen, erityisesti vapaa-ajalla. 42-vuotiaina enemmän kielteisiä tunteita, kuten turhautumista ja surua, kokevat naiset olivat vähemmän fyysisesti aktiivisia 61-vuotiaina.
– Tämä löydös on yhteneväinen aikaisempien havaintojemme kanssa. Voi olla, että enemmän kielteisiä tunteita kokevat naiset eivät nauti yhtä lailla reippaasta liikkumisesta tai kokevat erilaisia liikkumisen esteitä, pohtii tutkijatohtori Tiia Kekäläinen liikuntatieteellisestä tiedekunnasta ja Gerontologian tutkimuskeskuksesta.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että jo 8-vuotiaiden tyttöjen sosiaalinen aktiivisuus, joka näkyi esimerkiksi innokkuutena leikkiä toisten lasten kanssa, ennusti runsaampaa paikallaanoloa 61-vuotiaana ennen kuin nykyinen ammattiasema huomioitiin. Tätä tutkijat selittävät sosiaalisen aktiivisuuden, koulutustason sekä ammatin välisillä yhteyksillä.
– Lapsuudessa sosiaalisesti aktiivisemmat tytöt kouluttautuvat todennäköisemmin passiivisia pidemmälle ja ovat ammateissa, esimerkiksi asiantuntijatehtävissä, joihin kuuluu paljon istumista. Tämä istumatyö näkyy sitten liikemittauksessa, pohtii väitöskirjatutkija Johanna Ahola liikuntatieteellisestä tiedekunnasta ja Gerontologian tutkimuskeskuksesta.
Tutkimus on osa Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimusta, jossa samoja henkilöitä on seurattu vuodesta 1968 alkaen jo yli 50 vuoden ajan. Tässä tutkimuksessa fyysistä aktiivisuutta ja paikallaanoloa mitattiin puettavilla liikemittareilla, jotka huomioivat arkiaktiivisuuden, kuten reippaan kävelyn bussille, ja paikallaanolon tarkemmin kuin kyselytutkimukset. Tutkimus lisää ymmärrystä siitä, miten yksilöiden välisiä eroja fyysisessä aktiivisuudessa ja paikallaanolossa selittävät monenlaiset tekijät, kuten yksilön temperamentti.
– Jatkossa olisi tärkeää miettiä, miten kielteisistä tunteista huolimatta voitaisiin löytää jokaiselle mieluisa liikkumisen muoto, väitöskirjatutkija Johanna Ahola jatkaa.
Tutkimusjulkaisu perustuu Lapsesta aikuiseksi -tutkimuksen aineistoon. Vuosina 1968–2012 tutkimusta johti professori Lea Pulkkinen, ja vuodesta 2013 alkaen sitä on johtanut tutkimusjohtaja Katja Kokko. Julkaisu on myös osa Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa PATHWAY-hanketta ja Suomen Akatemian rahoittamaa TRAILS-hanketta, jotka sijaitsevat Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa.
Tutkimusjulkaisu pohjautuu Johanna Aholan pro gradu -tutkielmaan, joka sai kunniamaininnan Suomen Psykologisen seuran terveyspsykologisen jaoksen toimesta ansiokkaana terveyspsykologian alan pro gradu -tutkielmana vuonna 2021.
´¡±ô°ì³Ü±è±ð°ùä¾±²õÂá³Ü±ô°ì²¹¾±²õ³Ü:
Ahola, J., Kokko, K., Pulkkinen, L., & Kekäläinen, T. (2023). Child socioemotional behavior and adult temperament as predictors of physical activity and sedentary behavior in late adulthood. BMC Public Health, 23, 1179.
Yhteystiedot:
Johanna Ahola
väitöskirjatutkija, Gerontologian tutkimuskeskus ja liikuntatieteellinen tiedekunta
johanna.m.ahola@jyu.fi
+358 50 562 9019
Lapsesta aikuiseksi -tutkimuksen ja TRAILS-hankkeen nettisivu: /sport/fi/tutkimus/hankkeet/laku