Ä¢¹½Ö±²¥

Suomen, Unkarin, Ranskan ja Saksan tutkijat mittasivat EEG-menetelmällä aivovasteita puheääniin suurelta joukolta lapsia, joilla osalla oli lukivaikeus ja osalla tavallinen lukutaito. Aivot aktivoituvat kuulohavaintoon erotellen ääniä ja puheääniä hyvin samankaltaisesti eri ryhmissä maan kielestä riippumatta.

Kuulotiedon käsittelyyn liittyvät perusaivovasteet, jotka heijastavat äänimuutosten havaitsemista, toistuvat erittäin hyvin maasta toiseen. Kognitiivisen neurotieteen menetelmiä voidaan siis pitää pätevinä ja luotettavina, kun tutkitaan aivotoiminnan perusmekanismeja, kuten puheen havaitsemista. Mutta tutkittaessa lapsia, joilla oli lukivaikeutta, aivoaktivaatiomittausten tuloksissa olikin eroja maiden välillä.

Neurotutkijoita yllättikin havainto, että aivojen perusvasteiden erinomaisesta toistettavuudesta huolimatta erot lukivaikeuslasten ja normaalisti lukevien lasten välillä aivovasteissa eivät olleet johdonmukaisia eri maiden välillä.

– Todennäköisesti erot liittyvät kieleen, jota tutkittava käyttää tai erilaisiin lukivaikeuden taustatekijöihin. Yhden maan tulosten perusteella ei pitäisi tehdä johtopäätöksiä esimerkiksi dysleksian taustatekijöiden yleistettävyydestä kaikkialla maailmassa. Tutkittaessa oppimisvaikeuksien riskitekijöitä olisi tärkeää tehdä ryhmien yhteistyönä tutkimuksia, joissa on mukana tutkittavia useista maista, psykologian professori Paavo Leppänen ehdottaa.

Lukihäiriön ja tavallisen lukutaidon omaavien lasten väliset erot aivovasteissa näkyivät äänen käsittelyn eri vaiheissa eri aineistoissa. Näiden havaintojen syitä ei vielä täysin tunneta. Yhtenä mahdollisuutena on, että puheen havaitsemisen vaikeudet heijastuvat lukivaikeuteen eri tavoin eri kielissä. Lukivaikeuden taustalla tiedetään myös olevan useita sen syntyyn vaikuttavia tekijöitä. Tällöin on mahdollista, että eri maissa ja eri kielialueilla lukivaikeuksien ryhmiin on valikoitunut lapsia, joiden lukivaikeuksiin on ollut vaikuttamassa hieman eri tekijät.

Tulokset osoittavat neurotieteellisten menetelmien luotettavuutta yleisesti, mutta korostavat tarvetta laajamittaiseen yhteistyöhön laboratorioiden välillä kielihäiriöiden aivotutkimuksessa. 

Tutkimus tehtiin Euroopan unionin NeuroDys-konsortiohankkeen EEG-osahankkeessa, johon osallistuivat Jyväskylän yliopisto, Unkarin tiedeakatemia, Toulousen yliopisto Ranskasta ja Ludwig-Maximilians-Universität Saksasta. Tutkimukseen osallistui yhteensä noin 400 kouluikäistä lasta. Maittain Suomesta, Unkarista, Ranskasta ja Saksasta mukana oli noin sata 8–12-vuotiasta lasta, joista noin puolella oli lukivaikeus ja puolet luki normaalisti.

Artikkelin tiedot:

Leppänen, P. H. T., Tóth, D., Honbolygó, F., Lohvansuu, K., Hämäläinen, J. A., Neurodys WP7 -group, Demonet, J. F., Schulte-Körne, G., & Csépe, V. (2019). Reproducibility of Brain Responses: High for Speech Perception, Low for Reading Difficulties. Scientific reports, 9 (1), 8487. DOI 10.1038 / s41598-019-41992-7 ;

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:

Psykologian professori Paavo H.T. Leppänen, paavo.ht.leppanen@jyu.fi