KUMU eli kuinka kulttuurien tutkimus hyppää norsunluutornista

Suomen yliopistoissa on monia pieniä oppiaineita, jotka tutkivat kulttuurisia ilmiöitä. Niissä annetaan laadukasta opetusta ja tutkitaan ajankohtaisia aiheita, mutta niiden tarjoamissa työelämäsisällöissä ja työllisyysnäkymissä on parantamisen varaa. Tämä yhdessä suomalaisia korkeakouluja kurjistuttaneiden säästötalkoiden kanssa sai Jyväskylän yliopiston etnologian ja antropologian ja kulttuuripolitiikan oppiaineet uudistustoimiin.
Kumulaiset Mikko Jakonen (vas.), Jukka Jouhki, Minna Mäkinen, Outi Fingerroos, Miikka Pyykkönen, Kaisu Kumpulainen ja Karina Horsti.
Julkaistu
11.12.2018

Kulttuurien tutkimuksen uudistamistarpeen tuloksena syntyi tutkinto-ohjelma KUMU eli “Kulttuurit ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa”. Syksyllä 2019 aloittavaan KUMUun voi hakea kevään 2019 yhteishaussa.

– KUMUssa yhdistyvät perinteisesti suomalaista kulttuuria tutkiva etnologia, kaukaisten maiden kulttuureihin keskittyvä antropologia sekä taiteita, luovaa työtä ja taloutta analysoiva kulttuuripolitiikka, Outi Fingerroos kertoo.

Kombinaatio on kansainvälisesti ainutlaatuinen teoreettisen ja kriittisen osaamisen keskittymä, joka antaa opiskelijoille jämerät aseet pärjätä kulttuurisesti monimuotoisessa ja globaalissa maailmassa. Opintoihin sisältyy yliopistolle poikkeuksellisen runsaasti käytännön harjoittelua tasapainottamaan teoreettista osaamista.

Jyväskylän yliopistossa KUMUa pidetäänkin siirtona oikeaan suuntaan, sillä yliopisto haluaa olla mallina yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen toteuttamisesta myös muille Suomen yliopistoille.

– Yhtenä esimerkkinä tästä on työelämäyhteistyötä kehittävä , jonka kumppanina KUMU jo on, Miikka Pyykkönen huomauttaa.

Oppia KUMU hakee ulkomailta: Tanskasta Roskilden yliopistosta ja Lontoosta arvostetusta University College of London -yliopistosta (UCL), jossa yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen on panostettu merkittävästi ja se on otettu vahvasti mukaan osaksi oppiaineiden laadun arviointia. Tulevia opintoja on visioitu myös yhdessä nykyisten ja entisten opiskelijoiden kanssa.

Käytännöllisyyden käsky koskee myös henkilökuntaa. Uudella tutkinto-ohjelmalla on valtava tietomäärä koskien mm. poliittista päätöksentekoa ja nykyajan asiantuntijuutta, paikallisuutta, kehitysmaiden arkea, luovaa taloutta, uskontoja, mediakuvastoja, etnisisiä vähemmistöjä ja vaikkapa terveyskulttuuria. KUMUssa tarkastellaan myös politiikan, hallinnoinnin ja kulttuurisen identiteetin vuorovaikutusta.

–  Yleisesti ottaen ihmis- ja maailmankuvien kriittinen analysointi on kumulaisten voimavara, joka auttaa ymmärtämään ja ennakoimaan yhteiskunnan muutosta. KUMUssa analysoidaan myös käytäntöjä ja ideologioita, jotka jakavat ihmisiä meihin ja muihin, mikä voi muuttuvassa yhteiskunnassa olla joko voimavara tai rajoite, Fingerroos sanoo.

KUMUn kriittisen tietomassan hyödyntäminen yliopiston ulkopuolisessa työelämässä ja yhteiskunnallisessa keskustelussa on tutkinto-ohjelmassa erityisen painotuksen kohteena. Samalla kehitetään opiskelijoiden työelämätaitoja.

– Uudistushenkisen ohjelman filosofia on, että tieteelliset tutkimukset ja opetus eivät saa jäädä kampuksen suojiin, vaan ne on saatettava entistä laajemmin yhteiskunnan käyttöön ja keskustelun kohteeksi, Pyykkönen summaa.

äپٴᲹ:

Outi Fingerroos
outi.fingerroos@jyu.fi
040 481 8455

Miikka Pyykkönen
miikka.m.pyykkonen@jyu.fi
040 805 4183