Ä¢¹½Ö±²¥

Kaikkiaan toimikunta jakoi lähes 30 miljoonan euron rahoituksen 59 akatemiahankkeelle, joista kahdeksan oli konsortiohankkeita. Toimikunta pitää tärkeänä, että akatemiahankkeissa työskentelee tutkijanuran eri vaiheessa olevia tutkijoita. Pääpaino on kuitenkin väitöksen jälkeisen tutkijanuran edistämisessä.

Tiedekunnissa ollaan ilahtuneita hyvästä tuloksesta. – Tämä on osoitus tutkimuksemme korkeasta tasosta ja monipuolisesta osaamisesta, tutkimuksesta vastaava varadekaani Jari Ojala humanistis-yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta kommentoi.

Rahoitetut hankkeet:

Professori Pertti Ahonen, historian ja etnologian laitos: Pakkomuuttojen uhrit ja etno-kansalliset kategorisoinnit Euroopassa, 1943–1948, 480 181 euroa. 

Projekti tarkastelee uudessa valossa yhtä Euroopan toisen maailmansodan jälkeisen siirtymäkauden keskeistä ulottuvuutta: valtioiden rajojen yli pakkosiirrettyjen, kansallisiksi vähemmistöiksi määriteltyjen väestöryhmien etno-kansallista kategorisointia. Tutkimus aikoo osoittaa, että sodan loppuvaiheissa ja pian sen jälkeen tapahtuneet laajat väestöjen pakkosiirrot yli valtiollisten rajojen eivät johtaneet etnisesti homogeenisten kansallisvaltioiden syntyyn.

Professori Tommi Jantunen, kieli- ja viestintätieteiden laitos: Näyttäminen ja kertominen suomalaisessa viittomakielessä, 482 279 euroa. 

Pääkysymys on, miten merkityksen näyttäminen on yhteydessä merkityksen kertomiseen. Hankkeessa tarkastellaan kehollisen näyttelemisen – konstruoidun toiminnan – ja perinteisen leksikaalisen kielenkäytön – peruskerronnan – suhdetta suomalaisessa viittomakielessä. Toistaiseksi konkreettiset tavat liikkeiden fyysisen tuoton ja aivoperustaisen merkitysprosessoinnin alueilla ovat jääneet tutkimuksessa vähälle huomiolle.

Professori Jari Kaukua, yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos: Ibn Sinan perintö: Metafyysinen essentialismi ja sen kritiikki islamilaisessa filosofiassa, 484 688 euroa. 

Projektin lähtökohtana on Ibn Sinan (k. 1037 jaa.) metafysiikkaan ja sen islamilaiseen vastaanottoon keskittyvä filosofianhistoriallinen perustutkimus, mutta projekti pyrkii myös kehittämään tulosten pohjalta uusia avauksia metafyysisestä essentialismista käytävään nykykeskusteluun. Tutkimus liittyy läheisesti metafyysiseen ja tieteenfilosofiseen uusaristotelismiin.

±Ê°ù´ÇÂá±ð°ì³Ù¾±±èää±ô±ô¾±°ì°ìö Riitta-Leena Metsäpelto, kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta: Opettajankoulutus ja osaamisen kehittymisen jatkumo opiskelijavalinnasta ³Ù²âö±ð±ô䳾ää²Ô,

Konsortio, 335 326 euroa. Tutkimuksessa tarkastellaan opettajankoulutusta, sen opiskelijavalintoja ja opiskelijoiden osaamisen kehitystä jatkumona valintavaiheesta ja opettajankoulutuksesta työelämään. Siinä analysoidaan valintamenetelmien toimivuutta ja sitä ennakoivatko ne opettajaopiskelijoiden kehitystä opintojen aikana ja työelämässä. Tutkimus toteutetaan konsortiona Jyväskylän ja Turun yliopistojen opettajankoulutuslaitoksilla.

Apulaisprofessori Terhi Mäntylä, opettajankoulutuslaitos, Selittämisen ja ymmärtämisen dynamiikka – Käsitteellinen kehitys opettajankoulutuksessa, 500 000 euroa. 

Hanke keskittyy tarkastelemaan selittämisen ja ymmärtämisen dynamiikkaa selityksen käsitteellisen rakenteen näkökulmasta.

Selitykset ovat keskeisiä ymmärtämisen välineitä, joten kyky selittää on tärkeä taito opettajalle.

Yliopistotutkija Mirva Peltoniemi, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu: Yksilötason päätösten yhdistäminen toimialaevoluutioon: Teknologisen muutoksen nanotaloustiede, 496 134 euroa. 

Projektin tavoitteena on tutkia yksilöiden päätöksiä ja niiden vaikutusta toimialatason kehityskulkuihin. Yksilöt tekevät päätöksiä investoinneista, yritysten lopettamisesta, uuden työpaikan etsinnästä ja keksinnöistä. Näillä on vaikutus yritysten kohtaloihin ja sitä kautta koko toimialan rakenteeseen. Projektissa keskitytään Suomen metsäteollisuuden, kemianteollisuuden ja konepajateollisuuden dynamiikkaan 1800-luvulta nykypäivään.

Dosentti Tuija Saresma, musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos: Verkon affektiiviset käytännöt: Vihapuheen tuottaminen, kokemus ja hallinta digitaalisella aikakaudella (HAFFECT). Konsortio Tampereen yliopiston kanssa. 279 953 euroa.

Hankkeessa tutkitaan vihapuhetta affektiivisena käytäntönä ja osana digitaalista arkeamme. Projektissa tarkastellaan, kuinka vihapuheeseen kytkeytyviä tunteita tuotetaan, koetaan, kierrätetään ja hallinnoidaan. Kiinnostuksen kohteena on myös, kuinka vihapuheen hallinnoimisesta on tullut mediateollisuuden ja digitaalisten infrastruktuurien kannalta keskeinen, myös taloudellinen, kysymys. Monitieteinen media- ja kulttuurintutkimusta sekä teknologian tutkimusta yhdistävä projekti tuottaa ja syventää teoreettista, metodologista ja empiiristä ymmärrystä vihapuheesta ja sen vaikutuksista yksilöihin ja yhteiskuntaan laajemminkin.

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:

Pertti Ahonen, +358408054491, pertti.t.ahonen@jyu.fi

Tommi Jantunen, +358408053185, tommi.j.jantunen@jyu.fi

Jari Kaukua, +358408054147, jari.kaukua@jyu.fi

Riitta-Leena Metsäpelto, +358408053349, riitta-leena.metsapelto@jyu.fi

Terhi Mäntylä, +358406462776, terhi.k.mantyla@jyu.fi

Mirva Peltoniemi, +358408054943, mirva.peltoniemi@jyu.fi

Tuija Saresma, puh. +358408053841, tuija.saresma@jyu.fi

Viestinnän asiantuntija Anitta Kananen, 040 846 1395, anitta.kananen@jyu.fi