Kokonaiskestävällä aluekehittämisellä turvallinen ja houkutteleva Keski-Suomi
Hankkeen tuloksena tuotettu loppuraportti julkaistaan ja hankkeen päätulokset tiivistetään perjantaina 11.3. järjestettävässä loppuseminaarissa.
”Aluekehittäminen saattaa tuntua kaukaiselta tilanteessa, jossa lähialueellamme on aloitettu sota. Tilanne on kuitenkin juuri päinvastainen, sillä Venäjän asevoimien hyökkäys Ukrainaan korostaa tarvetta aluekehittämiseen, joka vähentää riippuvuuttamme fossiilisista polttoaineista”, projektitutkija Jan Kunnas sanoo. ”Tilanne korostaa esimerkiksi tarvetta maatalouteen, joka turvaa elintarvikkeiden saannin toimimalla ilman fossiilisia tuotantopanoksia. Ukrainan kevätkylvöt voivat jäädä tekemättä sodan jatkuessa vielä kuukauden.”
Hankkeen keskeinen lähtökohta on ollut näkemys siitä, että ainoastaan ympäristön tilaa heikentämätön aluekehitys voi olla kestävää. Kokonaiskestäväksi voidaan kutsua ekologisesti kestävällä pohjalla olevaa aluekehitystä, joka on myös taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää.
Tutkijat peräänkuuluttavat paluuta niin sanottuun aluepoliittisesti herkkään aluekehittämiseen, joka tulee toteuttaa ekologisen kestävyyden rajoissa. Tulevaisuudessa on tähdättävä alueiden välisten kehityserojen tasaamiseen, mikä edistää sosiaalista kestävyyttä ja ehkäisee yhteiskunnan jakautumista. Kokonaisvaltaisen ympäristökriisin oloissa pelkkä talouskasvun maksimointi jollain alueella ei enää riitä aluekehittämisen tehtäväksi.
Keski-Suomesta edelläkävijä ympäristöasioissa?
”Yhteisellä planeetallamme Keski-Suomi ei ole suojassa globaalien ympäristökriisien, kuten ilmastonmuutoksen ja luontokadon suorilta ja välillisiltä vaikutuksilta”, Kunnas muistuttaa. Aluekehitys, joka ei ole ekologisesti kestävää, ei voi pidemmän päälle myöskään ylläpitää maakunnan kilpailukykyä.
Niin sanotut hyvän elämän tekijät voivat tuoda alueelle kilpailuetua. Laadukas rakennettu ympäristö ja monimuotoinen lähiluonto sekä riittävät toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen ovat tulevaisuusinvestointeja. Aluekehitysrahoitusta onkin suunnattava nykyistä kohdennetummin edistämään toimintaa, joka pitää yllä ja parantaa ympäristön tilaa.
Globaalien ongelmien vaatimat ratkaisut avaavat uusia mahdollisuuksia edelläkävijöille. ”Tämä tarjoaa Keski-Suomelle tilaisuuden nostaa profiiliaan ja tehdä aluetta tunnetuksi ongelmien ratkaisijana. Paras tapa ennakoida tulevaisuutta on luoda sitä”, Kunnas visioi.
- Loppuraportti: Kokonaiskestävä aluekehittäminen: esimerkkinä
Keski-Suomi
äپٴᲹ:
- Teea Kortetmäki, Aluekehittämisen kestävyyden kivijalka -hankkeen vastuullinen johtaja, Jyväskylän yliopisto, teea.t.kortetmaki@jyu.fi, p. 040 183 4918
- Jan Kunnas, jan.kunnas@gmail.com p. 044 973 9320
Kestävät aluekehityshankkeet -video:
