Kohti digiosallisempaa Suomea
Osallisuuden vahvistaminen on yksi keskeisimmistä keinoista torjua yhteiskunnallisia ongelmia, kuten köyhyyttä, syrjäytymistä ja eriarvoisuutta. Tutkimusten mukaan digitaalinen osallisuus ruokkii ja tukee myös sosiaalista ja yhteiskunnallista osallisuutta.
Digiosallisuus liittyy yksilön mahdollisuuksiin hyödyntää digitaalisia välineitä ja palveluita. Se edellyttää riittävää infrastruktuuria ja teknologisia välineitä sekä saavutettavia, turvallisia, luotettavia ja käytettäviä palveluita. Yhteiskunnan digitalisoituessa osallisuus toteutuu yhä enemmän digitaalisten sivustojen ja palvelujen kautta.
Digiosallisuuden toteutuminen vaatii käyttäjältä lisäksi riittäviä taitoja ja osaamista ja/tai digitukea. Myös asenteet, motivaatio ja käyttäjän digipalvelusta saamat hyödyt vaikuttavat digitaalisten palvelujen käyttämiseen, ja sitä kautta digiosallisuuden toteutumiseen.
Mittaristo seurannan tueksi
Hanke suosittelee, että digiosallisuuden toteutumista seurataan mittariston avulla ja poikkihallinnollista ja -sektoraalista yhteistyötä lisätään laajemman tilannekuvan muodostamiseksi.
Digipalvelujen kehitystyössä on tärkeää huomioida käyttäjälähtöisesti kaikki digiosallisuuden osa-alueet. Erityisesti huomiota on kiinnitettävä erilaisten yhteiskunnallisten ryhmien eroihin, ja etenkin heikoimmassa asemassa olevien digiosallisuutta edistävien toimenpiteiden tukemiseen. Tärkeää on myös varmistaa monikanavaiset palvelut niille, jotka eivät syystä tai toisesta pysty käyttämään digipalveluja.
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:
yliopistotutkija Riitta Hänninen, Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö, Jyväskylän yliopisto, p. 040 707 7481, riitta.j.hanninen(at)jyu.fi
projektipäällikkö Olli Kuusisto, p. 040 737 0948, olli.k.kuusisto(at)outlook.com
: