Kiusaamista voidaan ehkäistä tunne- ja vuorovaikutustaitoja kehittämällä

Yksi varhaiskasvatuksen ydintehtävistä on lasten tunne- ja vuorovaikutustaitojen sekä sosiaalisten taitojen tukeminen. Varhaiskasvatuksen arjessa nämä taidot näkyvät esimerkiksi siinä, miten lapsi pystyy tunnistamaan omat ja toisten tunteet erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja kuinka he muodostavat vertaissuhteita. Lapset tarvitsevat runsaasti tukea tunne- ja vuorovaikutustaitojensa kehittämisessä, joten varhaiskasvatuksen rooli on keskeinen niin taitojen vahvistamisessa kuin mahdollisten käyttäytymisen pulmien varhaisessa ennaltaehkäisyssä.
– Tutkimusten mukaan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstö kokee tarvitsevansa tietoa aiheesta sekä konkreettisia, toimivia menetelmiä varhaiskasvatuksen arkeen. Pian alkavassa hankkeessa tulemme toteuttamaan toimintamallin vastaamaan tähän tarpeeseen, yliopistonlehtori Merja Koivula Jyväskylän yliopistosta toteaa.
Toimintamalli ja koulutuskokonaisuus kehittävät ja tukevat lasten tunnetaitoja
Jyväskylän yliopiston johtama Tuikku – tunnetaitoja ja osallisuutta varhaiskasvatukseen -hanke pyrkii pilotoimaan ja kehittämään vahvaan tutkimusnäyttöön perustuvan toimintamallin ja koulutuskokonaisuuden lasten tunne-, sosiaalisten ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen ja kiusaamisen ennaltaehkäisyyn varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu on mukana pilotin toteutuksessa yhteistyökumppanina ja alihankkijana. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
Toimintamallin kehittämistyö pohjaa tuoreeseen kotimaiseen ja kansainväliseen tutkimustietoon lasten tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittymisestä, osallisuudesta sekä henkilökunnan tärkeästä merkityksestä näiden edistämisessä ja tukemisessa. Hankkeen aikana luodaan varhaiskasvatuksen henkilöstölle aiheeseen kohdentuva koulutuskokonaisuus, jolla tuetaan toimintamallin käytännön toteutusta sekä vahvistetaan henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa. Jotta toimintamalli ja koulutuskokonaisuus saadaan tulevaisuudessa laajemmin osaksi varhaiskasvatusta, seurataan pilotointivaihetta tutkimuksellisesti.
Myös lasten ja vanhempien osallisuuden vahvistaminen keskiössä
– Lasten osallisuus tulee nähdä pedagogisen toiminnan yhtenä keskeisenä tavoitteena varhaiskasvatuksessa, ja tähän liittyvät kiinteästi lasten ja aikuisten väliset suhteet. Toimintamallin kautta pyritään edistämään myös vanhempien osallisuutta, varhaiskasvatuksen työilmapiiriä ja yhteistyötä ammattilaisten kesken ja vanhempien kanssa, yliopistotutkija Eija Sevón kertoo.
– Toimintamalli ja koulutuskokonaisuus tulevat tarkastelemaan laadukkaan kasvatusvuorovaikutuksen ja lasten osallisuuden vahvistamista. Osallisuudessa on kyse lasten toimijuuden ja kuulluksi tulemisen korostamisesta päivittäisissä toiminnoissa ja päätöksissä, jotka vaikuttavat lasten arkeen päiväkodissa oloaikana, Sevón jatkaa.
Toimintamallia tullaan pilotoimaan valtakunnallisesti 12 kunnassa vuoden 2022 aikana. Pilottiin valitaan osallistujia sekä suurista kaupungeista että keskisuurista ja pienistä kunnista eri puolilta Suomea siten, että huomioidaan sosioekonominen vaihtelu ja mukana on suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä varhaiskasvatusyksiköitä.
– Toimintamallimme sopii erinomaisesti varhaiskasvatuksen arkeen, sisältää tutkitusti keskeisiä ja tehokkaita osallisuuden, tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukemisen toimintatapoja, mutta mallin toteuttaminen ei kuormita tai vie kohtuuttomasti aikaa, eikä myöskään edellytä merkittäviä taloudellisia resursseja, tutkijat toteavat.
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:
Eija Sevón, yliopistotutkija, lapsi- ja perhetutkimuksen dosentti
eija.sevon@jyu.fi, puh. 040 805 3650
Merja Koivula, yliopistonlehtori
merja.e.koivula@jyu.fi, puh. 040 805 4657