Kestävyysmurroksessa tarvitaan sosiaalityötä
kokosi sosiaalityön tohtorikoulutettavien kanssa toistakymmentä suositusta toimista, joilla vahvistetaan yhteisöjen kriisinkestävyyttä. Suositukset tuotettiin Jyväskylän yliopiston koordinoimassa ASTRA -hankkeessa, joka soveltaa sosiaalityöhön monitieteisen kestävän siirtymän tutkimusta, politiikkaa ja käytäntöjä.
”Meitä kaikkia tarvitaan vähentämään planeettamme ekologista velkaa”, toteaa erikoistutkija Marja Uusitalo Lukesta.
”Sosiaalityö pitää ottaa mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan kestäviä ja oikeudenmukaisia luontopohjaisia ratkaisuja, mutta siihen tarvitaan muutoksia myös yhteiskuntapolitiikassa.”
Luonto mukaan sosiaalityöhön
Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ovat yksi sosiaalityön tärkeimmistä asiakasryhmistä. Henkilökohtaisten elämänkriisien lisäksi monia voi kuormittaa myös ilmastoahdistus. Luontointerventioiden, kuten metsäretkien, sisällyttäminen nuorisotyöhön lisää luontokontakteja nuorten arjessa samoin kuin luonnon tuomia terveys- ja hyvinvointihyötyjä.
”Ekososiaalisessa sosiaalityössä nuoria voidaan ohjata kohti kestävää elämäntapaa ja uravalintoja hyödyntäen luontoalan asiantuntemusta”, erikoistutkija Katja Kangas kertoo.
Valitettavasti tieto on usein siiloutunut ammattialoittain, ja sosiaalialalla epäröidään siirtyä oman asiantuntijaroolin ulkopuolelle. Ekososiaalinen sosiaalityö kuitenkin valtavirtaistuu ammattikunnan sisällä silloin, kun sosiaalialan toimijat alkavat rohkeasti keskustella sosiaalityön roolista ympäristöhaasteisiin vastaamisessa myös muiden ammattiryhmien kanssa.
”Sosiaalityössä tavoitteet tulisi asettaa yksilön auttamisesta laajemmin planetaarisen terveyden edistämiseen. Lisäämällä yhteisöjen kriisinkestävyyttä lisätä myös heikompiosaisten hyvinvointia,” Uusitalo avaa.
Vapaamuotoista osallistumista päätöksiin
Sosiaalityö on usein mahdollista vain hyväntekeväisyyden tuottamilla resursseilla. Esimerkkinä on ruokaköyhyyden lieventäminen ruokalahjoitusten tai -hävikin avulla. Tällaisessa toiminnassa ei puututa ruokaköyhyyden juurisyihin tai siihen, että terveellinen ruoka on kaikkien perusoikeus. Ilmastopakolaisia kannattaisi ottaa mukaan kestävien ruokajärjestelmien suunnitteluun kokemusasiantuntijoina, koska he ovat kärsineet kestämättömien viljelymenetelmien seurauksista.
Kun päätöksenteko ulkoistetaan organisaatioille, läpinäkyvyys helposti katoaa ja sosiaalityöntekijöiden ja paikallisten asukkaiden ääni jää kuulematta.
– Poikkitieteellisten työkalujen, kuten osallistavien paikkatietokyselyiden käyttöönotto ja hyödyntäminen sosiaalityössä edistää yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta, väitöskirjatutkija James Obeng kertoo.
– Osallistavan kyselyn avulla myös haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien ääni saadaan kuulumaan, kun esimerkiksi päätetään heidän arkeensa vaikuttavasta luontoympäristöjen ja maan käytöstä.
ASTRA-hankkeessa tutkitaan yhteiskunnallisen osallisuuden mahdollisuuksia erityisesti työelämän ulkopuolella olevien nuorten, maahanmuuttajataustaisten henkilöiden ja haavoittuvien paikallisyhteisöjen näkökulmasta. ASTRA on EU:n H2020-ohjelman MCSA-tutkijakoulutushanke.
äپٴDz:
Professori Aila-Leena Matthies, Jyväskylän yliopisto/Kokkolan yliopistokeskus Chydenius puh. 0407422199, aila-leena.matthies@jyu.fi
Erikoistutkija Marja Uusitalo, Luonnonvarakeskus, puh, 040 5516916, marja.uusitalo@luke.fi
Erikoistutkija Katja Kangas, Luonnonvarakeskus, puh, 040 8015056, katja.kangas@luke.fi
Professori Anne Tolvanen, Luonnonvarakeskus, puh. 029 532 3782, anne.tolvanen@luke.fi
