Ä¢¹½Ö±²¥

Opetussuunnitelma uudistetaan myös parhaillaan, ja siinä määritellään valmiudet, jotka kehitystutkimuksen maisteri- ja tohtorintutkinnon suorittaneet henkilöt tarvitsevat nyky-yhteiskunnassa.

– New Directions in Development Studies and Sustainability (NDDS) -hanke tarjoaa erinomaisen foorumin opetussuunnitelmien tarkistukseen. Siinä kestävyys, globaalin eriarvoisuuden tunnistaminen ja kehityksen uudelleenmäärittely ovat keskeisellä sijalla, apulaisprofessori Tiina Kontinen kertoo. Hän on kehitystutkimuksen dosentti, ja hän johtaa kansainvälistä Development, Education, and International Cooperation (DEICO) -maisteriohjelmaa.

Kansainvälisesti kehitystutkimuksen tieteenalalla on vahvistunut kriittinen pohdinta siirtomaaperinnöstä. Yleinen käsitys on, että globaalin pohjoisen alueen kehitystutkimus on keskittynyt "muiden" eli globaalin etelän maiden kehitykseen, kun taas esimerkiksi Afrikan kehitystutkimuksessa on keskitytty enemmän kansallisiin kysymyksiin.

Tänä päivänä, kun maailmanlaajuiset kriisit edellyttävät kaikkialla muutosta, on laadittava yhteisiä ohjelmia globaalien verkostojen sisällä ja samalla otettava huomioon paikalliset vivahteet.

– Kehitystutkimuksen nykyiset paradigmat ja opetussuunnitelmat eri puolilla maailmaa ovat vanhentuneet ja irtautuneet paikallisesta todellisuudesta. Hankkeessa toivotaan, että kumppanioppilaitosten opettajat ja tutkijat osallistuisivat keskusteluun, jotta kehitystutkimuksen tieteelliset pohdinnat rikastuisivat entisestään ja toimisivat kestävän kehityspolitiikan ja käytäntöjen ankkurina, tohtori Moonga Mumba Sambian yliopiston kehitystutkimuksen laitokselta kertoo.

– NDDS-ohjelmassa on teemoja ja elementtejä, jotka yhdistävät globaalit haasteet paikallisiin realiteetteihin. Yksi sellainen on kestävän kehityksen tavoitteiden paikallistaminen ja yhteensovittaminen Afrikan unionin pitkän aikavälin kehityssuunnitelman Vision 2063 kanssa, Mumba lisää.

Eri maista tulevan henkilöstön ja tohtorikoulutettavien saattaminen yhteen, pois omasta siilostaan, on erittäin arvokasta. – Hanke tarjoaa tohtoriopiskelijoille mahdollisuuden olla vuorovaikutuksessa kollegoidensa kanssa ja oppia lisää muista kulttuureista ja siitä, miten toimia sekä maailmanlaajuisten että paikallisten kehityshaasteiden ratkaisemiseksi, tohtori Benta Matunga Dodoman yliopistosta Tansaniasta toteaa.

NDDS-hanke perustuu Helsingin yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Sambian yliopiston, Dar es Salaamin yliopiston ja Tansanian Dodoman yliopiston aiempaan yhteistyöhön. Sen lisäksi, että hanke osallistuu opetussuunnitelmien laatimiseen, se tarjoaa tohtorikoulutettaville areenan keskustella hankkeistaan sekä mahdollisuuksia yhteisiin julkaisuihin ja jatkotutkimusideoiden suunnitteluun. Ajassa esiintyviin haasteisiin voidaan siten vastata tuottamalla kontekstisidonnaista näyttöä kehityspolitiikkaa ja -käytäntöjä varten.

Hankkeessa yhteistyöyliopistot organisoivat vuorotellen lähi- ja etätapahtumina järjestettäviä intensiivisiä työpajoja, joissa keskustellaan nousevista teemoista ja opetussuunnitelmaluonnoksista. Työpajoihin yhdistetään tohtoriopiskelijoiden liikkuvuusvierailuja.

NDDS-hanketta (2022–2024) rahoittavat Team Knowledge Finland (TFK) ja Helsingin yliopiston koordinoima Global Innovation Network for Teaching and Learning (GINTL) Africa. Uusi hanke tukee muuta Jyväskylän yliopiston Afrikka-verkostojen koalition (JYU-CAN) puitteissa toteutettavaa yhteistyötä afrikkalaisten yliopistojen kanssa.

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:

Tiina Kontinen, +358404856718, tiina.t.kontinen@jyu.fi

NDDS-projektissa ovat mukana kehitystutkimuksen henkilökunta ja väitöskirjatutkijat: