Kaveri tuo vaaran viestin: pedon kokenut lajitoveri lisää myyrän lisääntymistodennäköisyyttä

Metsämyyränaaraiden on havaittu lisääntyvän tehokkaammin, jos niiden häkkiin on levitetty lumikon nähneen lajitoverin hajua. Tutkimus tuo uutta tietoa nisäkkäiden lisääntymisstrategioista sekä hälytysferomonien esiintymisestä ja merkityksestä nisäkkäillä. Tutkimus julkaistiin Ecosphere-tiedejulkaisussa 7. kesäkuuta 2019.
Myyrän pelästyneeltä lajitoveriltaan saama kemiallinen viesti pedon uhasta lisää myyrien lisääntymistä, sanovat Jyväskylän yliopiston tutkijat Marko Haapakoski (vas.) ja Thorbjörn Sievert.
Julkaistu
10.6.2019

Eläimillä on  vaaratilanteen vakavuuden mukaan erilaisia evoluution kehittämiä strategioita, joilla ne  reagoivat pedon uhkaan.  
Näin havaitsi Jyväskylän ja Wienin yliopistojen tutkimusryhmä, joka tutki pedon hajun vaikutusta metsämyyrien (Myodes glareolus) lisääntymiseen. Ryhmä havaitsi, että pedon eli lumikon nähneen metsämyyrän erittämä hälytysferomoni lisäsi lajitoverien lisääntymistä.
Sen sijaan pelästymättömien myyrien haju tai itse pedon haju ei vaikuttanut lisääntymistodennäköisyyteen.
"Näyttää siltä, että lajitoverilta saatu viesti pelosta on rehellinen viesti kasvaneesta petojen uhasta ja syy naaraille satsata lisääntymiseen, kertoo yksi tutkimuksen tekijöistä tohtorikoulutettava Thorbjörn Sievert Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta.

Päinvastainen reaktio kuin aiemmissa tutkimuksissa

Tuoreen tutkimuksessa myyrien reaktio pedon uhkaan oli päinvastainen kuin aiemmissa tutkimuksissa. Aikaisemmin on havaittu, että myyrien lisääntyminen siirtyy tai lakkaa, kun myyrät haistavat  pedon eli lumikon hajun.
Tutkijan mukaan eroa reaktiossa voi selittää pelkosignaalin erilaisuus: eläin voi tottua pedon hajuun, jos petoja on paljon ja petopaine pysyy pitkään korkeana. Petojen jättämiä hajumerkkejä on kaikkialla, jolloin myyrät ikään kuin hukkuvat informaatiotulvaan.
"Pelästyneen naapurin tuoma viesti kielii kuitenkin akuutista vaarasta ja mahdollisesta hyökkäyksestä. Saaliiksi jäämisen riski kasvaa. Eläimillä voi siis vaaratilanteen vakavuuden mukaan on erilaisia evolutiivisia strategioita reagoida pedon uhkaan, esittää Thorbjörn Sievert.
Tutkimus tehtiin Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla. Jyväskylän yliopisto toteutti tutkimuksen yhteistyössä Wienin yliopiston kanssa. Tutkimusta rahoitti Suomen Akatemia.

Artikkelin tiedot: Sievert, T., M. Haapakoski, R. Palme, H. Voipio, and H. Ylönen. 2019. Secondhand horror: Effects of direct and indirect predator cues on behavior and reproduction of the bank vole. Ecosphere, 7th of June 2019.

Linkki artikkeliin: : 

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð»å´Ç³Ù:

Tohtorikoulutettava Thorbjörn Sievert , thorbjorn.t.sievert@jyu.fi
Professori Hannu Ylönen, hannu.j.ylonen@jyu.fi, puh. 050 539 9542 
Tutkijatohtori Marko Haapakoski, marko.j.haapakoski@jyu.fi, puh. 050 301 0756