Katso tallenne: Nobel-kattauksessa fysiikan, kemian, kirjallisuuden, lääketieteen ja taloustieteen palkitut aiheet

Ota kupponen kuumaa kaveriksi ja istahda kotisohvalle nauttimaan tieteen suurista saavutuksista! Samaan aikaan kun Tukholmassa juhlitaan Nobel-palkittuja, Jyväskylän yliopiston, Nanotiedekeskuksen ja Keskisuomalaisen Nobel-kattauksessa yliopiston asiantuntijat esittelevät vuoden palkittujen tieteentekijöiden läpimurtoaiheet. Pääset mukaan kuulemaan ja kysymään fysiikan, kemian, lääketieteen ja taloustieteen – ä uutena tänä vuonna myös kirjallisuuden – Nobel-aiheista. Tilaisuudessa kuullaan myös nobelisti Louise Glückin runoutta rehtori Keijo Hämäläisen lausumana. Kysymyksiä voit lähettää jo ennakkoon!
Julkaistu
8.12.2020

Suora lähetys on katsottavissa Keskisuomalaisen verkkopalvelussa kahden euron katsomismaksua vastaan (Keskisuomalaisen tilaajille maksutta).

Tilaisuuden tallenne on nähtävissä maksutta yliopiston verkkopalvelun kautta 11.–22.12.2020.

Nobel-kattauksen juontaa tiedetoimittaja Mari Heikkilä. Yleisö voi lähettää esittäjille palkintoaiheisiin liittyviä kysymyksiä jo ennakkoon. Mahdollisimman moneen niistä vastataan suorassa lähetyksessä. Lähetä kysymyksesi sähköpostitse osoitteeseen kumppanuudet@jyu.fi tai WhatsApp- tai tekstiviestillä puhelinnumeroon 050 300 3230. 

Suora lähetys torstaina 10.12.2020 klo 18.00 alkaen, linkki lähetykseen:
Tallenne katsottavissa perjantaina 11.12.2020 (22.12. saakka),

Illan ohjelma


Kello 18: Avaussanat ja -runo: Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen
18.05: Fysiikka, Kimmo Kainulainen: Mustat aukot: teoreettisista syvyyksistä arkipäivän havainnoiksi
18.23: Kemia, Lotta-Riina Sundberg: Miten toimivat geenisakset?
18.41: Lääketiede, Maija Vihinen-Ranta: Hepatiitti C -viruksen löytymisen merkitys ihmiskunnan terveydelle
18.59: Taloustiede, Seija Ilmakunnas: Huutokauppateoriasta käytännön sovellutuksiin
19.17: Kirjallisuus, Mikko Keskinen: Henkilökohtainen on poeettista
19.35: Loppukysymykset (10 minuuttia)
19.45: Päätössanat lausuu Nanotiedekeskuksen johtaja Tero Heikkilä

Vuoden 2020 nobelistit ja heidän aiheensa

  • Fysiikka: Roger Penrose ä Reihard Genzel ja Andrea Ghez mustien aukkojen fysiikasta

    Penrosen teoreettiset tutkimukset osoittivat aukottomasti, että mustia aukkoja voi syntyä gravitaation vaikutuksesta. Genzelin ja Ghezin havainnot osoittivat ensimmäisinä kiistattomasti, että linnunradan keskustassa sijaitsee valtava, noin neljän miljoonan auringon massainen musta aukko. Nämä työt auttoivat siirtämään mustat aukot teoreettisista spekulaatioista tiedon valtavirtaan.

  • Kemia: Emmanuelle Charpentier ja Jennifer Doudna: CRISPR-cas9 –geenitekniikan kehittäminen

    Nobel-palkitulla tekniikalla, ”geenisaksilla” muokataan eläimien, kasvien tai mikrobien perimää haluttuun suuntaan. Soluissa työn tekee cas 9-proteiini, joka leikkaa perimän dna-juosteita halusta kohdasta. Näin tutkijat voivat poistaa tai lisätä perimään DNA-jaksoja. Tekniikka toimii kaikissa tumallisissa soluissa. Menetelmän myötä genomin muokkaus on entistä useamman molekyylibiologian tutkijan ulottuvilla.

    Esityksessään Lotta-Riina Sundberg kertoo, miten geenisakset tarkalleen ottaen toimivat. Mistä tulee tekniikan nimeen päässyt CRISPR–lyhenne?

  • ääپ: Harvey J. Alter, Michael Houghton ja Charles M. Rice: hepatiitti C-viruksen löytäminen

    Maksatulehdusta ja maksasyöpää aiheuttava hepatiitti C -virus tarttuu herkästi veriteitse. WHO:n mukaan maailmassa on 71 miljoonaa kroonista maksatulehdusta sairastavaa ihmistä, joiden sairaus on peräisin hepatiitti C -viruksesta. Virus aiheuttaa vuosittain 400 000 kuolemaa. Nobel-palkittujen tutkijoiden ansiosta virus kyetään nyt tunnistamaan verestä ja heidän löydöksensä ovat myös edesauttaneet viruslääkkeiden kehitystä. Huolimatta mittavista ponnisteluista hepatiitti C -virusta vastaan ei ole toimivaa rokotetta.

    Esityksessään Maija Vihinen-Ranta kertoo, miksi maksatulehduksia aiheuttavat hepatiittivirukset ovat niin vaarallisia ja miksi niiden löytäminen on ollut hyvin tärkeää.

  • Kirjallisuus: runoilija ja esseisti Louise Glück

    Nobel-palkittu Glück on Pohjois-Amerikan merkittävimpiä nykyrunoilijoita. Hänen ensimmäinen runokokoelmansa Firstborn (Esikoinen) julkaistiin vuonna 1968. Nobel-komitea kiitti Glückin tuotantoa ”erehtymättömästä runollisesta äänestä, joka koruttomalla kauneudellaan tekee yksilöllisestä elämäntavasta universaalia”. Hänen teoksiensa teemoja ovat usein olleet perhesuhteet, traumat ja luonto.

    Esityksessään Mikko Keskinen paikantaa Glückia amerikkalaisen runouden kentälle ja valottaa hänen runoutensa erityispiirteitä.

  • Taloustiede: Paul Milgrom ja Robert Wilson: huutokauppoihin liittyvä tutkimus, huutokauppateorian kehittäminen ja uudenlaisten huutokauppamenetelmien kehittäminen

    Nobel-palkitut tutkijat ovat tutkineet huutokauppojen toimintaa. He ovat myös suunnitelleet uusia markkinamalleja tavaroille ja palveluille, joita on vaikea myydä ja ostaa perinteisellä tavalla. Tällaisilla kohteilla ei ole valmista markkinahintaa, vaan se määräytyy varta vasten järjestetyissä kaupankäynneissä. Esimerkkejä ovat radiotaajuudet ja päästöoikeudet.

    Esityksessään Seija Ilmakunnas kertoo, millainen on huutokauppateoria, josta ovat ”hyötyneet myyjät, ostajat ja veronmaksajat ympäri maailmaa”, kuten palkinnon perusteluissa sanotaan. Samalla selviää myös, mitä tarkoittaa ”voittajan kirous”.


Tutkimusaiheiden asiantuntijat Jyväskylän yliopistosta

  • Kimmo Kainulainen on kosmologian professori fysiikan laitoksella. Hän tutkii muuan muassa maailmankaikkeuden laajenemista ja aineen epätasaista jakautumista. Hänen keskeisiä tutkimusintressejään ovat yleisen kosmologian ohella pimeään energiaan ja pimeään aineeseen liittyvät ongelmat ä neutriinofysiikka.

  • Lotta-Riina Sundberg on apulaisprofessori bio- ja ympäristötieteiden laitoksella ä Nanotiedekeskuksessa. Hän tutkii bakteereita infektoivilla viruksilla eli faageilla bakteerien puolustuskyvyn kehittymistä ja vaikutuksia taudinaiheuttajien evoluutioon. Tutkimuskohteena on Tutkimuskohteena on bakteerin CRISPR-puolustuksen toiminta faagi-infektiota vastaan.

  • Molekyylivirologian dosentti Maija Vihinen-Ranta ryhmineen tutkii virusten ja solujen välisiä vuorovaikutuksia, ja virusten liikettä isäntäsolujen sisällä. Hän johtaa muun muassa tutkimusta, jonka tavoitteena on selvittää röntgensäteilyyn perustuvan mikroskopian avulla virusten aiheuttamia solutason muutoksia ja kehittää saadun tiedon avulla uusia virushoitoja.

  • Seija Ilmakunnas toimii työelämäprofessorina Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa. Hänen tutkimuskohteitaan ovat erityisesti erityisesti talouspolitiikka ja työmarkkinoiden toiminta, eläkepolitiikka, yritystuet ja ikääntymisen taloustiede. Hän on työskennellyt johtajana muun muassa Palkansaajien tutkimuslaitoksessa ä Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa.

  • Mikko Keskinen on kirjallisuuden professori musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella. Hänen tutkimuskohteitaan ovat muun muassa angloamerikkalainen nykyproosa, ääni ja puhe kirjallisuudessa, kertomuksen teoria ja kokeellinen kirjallisuus.

Lisätietoja tapahtumasta ja yleisökysymykset

Yhteiskuntasuhdepäällikkö Anu Mustonen, anu.mustonen@jyu.fi, puh. 050 564 9022
Viestinnän asiantuntija Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, puh. 050 472 1162

Lähetä Nobel-aiheisiin liittyvät kysymyksesi 10.12. 2020 klo 19.30 mennessä sähköpostitse osoitteeseen kumppanuudet@jyu.fi tai WhatsApp- tai tekstiviestillä puhelinnumeroon 050 300 3230