Katariina Henttosen gradu voitti musiikintutkimuksen opinnäytekilpailun

Suomen Etnomusikologisen Seuran ja Suomen musiikkitieteellisen seuran palkintotyöryhmä on valinnut vuonna 2023 valmistuneeksi parhaaksi musiikintutkimuksen opinnäytteeksi Katariina Henttosen pro gradun ”Haamu soittaa pianoa” – Neljäsluokkalaisten kokemuksia musiikillisesta pelosta. Työ on tehty Jyväskylän yliopistoon musiikkitieteen koulutusohjelmaan ja sen ohjaajana on ollut Henna-Riikka Peltola.
Katariina Henttonen
Julkaistu
27.3.2024

Palkinnot jaettiin maanantaina 25.3.2024 Itä-Suomen yliopistossa Musiikintutkijoiden 26. valtakunnallisen symposiumin iltajuhlassa.

Palkintoryhmän mukaan Henttosen tutkimus käsittelee tärkeää, kiinnostavaa ja toistaiseksi vähän tutkittua aihetta, lasten kokemuksia ja käsityksiä musiikkiin liittyvistä tunteista. Tutkimuksen aineisto on kerätty viiden neljäsluokkalaisen lapsen ja tutkijan yhteisellä ryhmäkeskustelulla. Keskustelutilaisuutta varten jokainen lapsiosallistuja oli valinnut kuunneltavaksi kappaleen, jota pitää pelottavana. Kappaleet kuunneltiin yhdessä ja niistä keskusteltiin vapaamuotoisesti. Keskustelussa syntynyttä aineistoa käsitellään tutkimuksessa musiikkipsykologisessa viitekehyksessä, musiikin emootiotutkimuksen näkökulmista.

Tutkimuksen erityinen ansio on sen perusteellinen ja onnistunut lapsinäkökulmainen lähestymistapa. Lasten oma ääni kuuluu analyysissa vahvasti, ja aineistositaateista käy hienosti ilmi se, miten taitavasti, havainnollisesti ja mukaansatempaavasti lapset keskustelevat musiikista ja omista tuntemuksistaan. Kirjoittaja ottaa vakavasti lasten toimijuuden itseään koskevan tiedon tuottajina – lukijalle välittyy kunnioittava ja tasa-arvoinen suhtautuminen tutkimuksen osallistujiin.

Tutkimus tuottaa aidosti uutta tietoa ja on arvokas kontribuutio musiikin emootiotutkimukseen. Lasten musiikillisissa kokemuksissa on selvästi paljon vielä tutkimatonta aluetta, joten on hienoa, että tutkimuseettisten käytäntöjen puolesta vaativaan aiheeseen ja tutkimusasetelmaan on tartuttu rohkeasti. Henttosen työ tuottaa tietoa paitsi musiikillisen pelon kokemisesta ja lasten tavoista kuunnella ja tulkita musiikkia, myös siitä, miten lapsinäkökulmaisuutta voidaan toteuttaa musiikkitieteellisessä tutkimuksessa. Työn tulokset tarjoavat monenlaisia sovellusmahdollisuuksia sekä mainion pohjan jatkotutkimukselle aiheen parissa.