Ä¢¹½Ö±²¥

Niin Suomessa kuin muuallakin on laaja kirjo toimijoita, jotka tuottavat kansalaistieteilijöiden avulla tietoa monipuolisista teemoista. Kansalaistiede on järjestelmällistä toimintaa, jossa ei-ammattitutkijat vapaaehtoisesti edistävät tieteellistä tutkimusta esimerkiksi keräämällä uutta aineistoa ja syventämällä aiempaa tietoa museoiden, tutkimusryhmien tai muun vastaavan julkisten laitosten käyttöön.

Perinteisesti luonnontieteet muodostavat merkittävän osan kansalaistieteen kentästä. Kansalaistieteilijät voivat havainnoinnin lisäksi esimerkiksi valokuvata tiettyjä kohteita, mitata veden laatua paikallisesta joesta tai luokitella kuvia galakseista. Uudet teknologiat rikastavat ja monipuolistava kansalaistieteitä, esimerkiksi historiasta, arkeologiasta, nykykulttuurista, käsityöstä ja monesta muusta aiheesta kiinnostuneet ryhmät kerryttävät arvokkaita aineistoja tutkijoiden käyttöään.

Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksella on vuodenvaihteessa aloittanut kolmivuotinen Euroopan komission rahoittama CS-Track-projekti, jossa tutkitaan kansalaistiedettä.
– Meitä tutkijoita kiinnostaa erityisesti se, miten teknologiaa käytetään kansalaistieteessä ja miten se vaikuttaa oppimiseen. Projektissa tuotetaan uutta tietoa kansalaistieteen vaikutuksista yksilöihin, organisaatioihin ja yhteiskuntaan sekä paikallisella että globaalilla tasolla, projektista vastaava professori Raija Hämäläinen luettelee.

Kansalaistiede edistää tutkijoiden ja yleisön keskinäistä ja molemminpuolista vuorovaikutusta ja voi parhaimmillaan lisätä mahdollisuuksia sekä kiinnostusta poliittiseen vaikuttamiseen. Tähän suuntaan toimivat jo monet ympäristönsuojeluun liittyvät ryhmät.

– Projektin tutkimus kohdistuu esimerkiksi siihen, miten tietoa kerätään, luokitellaan tai analysoidaan erilaisissa kansalaistieteen muodoissa. Kansalaistiede on yksi avoimen tieteen ulottuvuus, joka linkittyy muun muassa koulutukseen ja päätöksentekoon, Hämäläinen lisää.

– Kansalaistiedeverkostot voivat tarjota uusia yhteistyökumppaneita myös kouluille. Löytyisikö kansalaistieteestä yksi ratkaisu, jolla oppilaiden ja opiskelijoiden tieteellistä lukutaitoa voisi parantaa ja lisätä kiinnostusta luonnontieteitä kohtaan, tohtorikoulutettava Joni Lämsä pohtii.

Projekti kutsuu kansalaistiedettä tekeviä ilmiantamaan itsensä

– Toivomme, että kansalaistieteen kentän toimijat ja teemasta kiinnostuneet ottaisivat meihin yhteyttä ja pääsisimme työstämään projektia heidänkin kanssaan. Osallistuakseen ei tietenkään tarvitse olla koulutettu tieteilijä, vaan kuka tahansa voi osallistua kansalaistieteeseen, projektitutkija Emilia Lampi kannustaa.

CS-Track -projekti toivoo yhteydenottoja kansalaistieteilijöiltä ja kansalaistiedeprojektien parissa toimivalta ihmisiltä, jotta hanke tavoittaisi kentän toimijoita mahdollisimman laajasti.

Kerro itsestäsi ja projektistasi/ryhmästäsi sähköpostitse: cs-track@jyu.fi 

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:

Professori Raija Hämäläinen, Kasvatustieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, raija.h.hamalainen@jyu.fi, 0407442611
Tohtorikoulutettava Joni Lämsä, Kasvatustieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, joni.lamsa@jyu.fi, 0408054271
Projektitutkija Emilia Lampi, Kasvatustieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, emilia.k.lampi@jyu.fi, 0404854464
Tiedottaja Anitta Kananen, anitta.kananen@jyu.fi, puh. +358 40 8461395