Kansainvälinen tutkijaryhmä esittää: Luontohaittojen hyvittäminen on velvoitettava lailla

Luontohaitat eli elinympäristöjen heikennykset ovat yksi suurimmista maailmanlaajuisista ihmiskunnan kohtaamista haasteista. Ihmisen itsensä aiheuttamat luontohaitat johtavat monenlaisiin ongelmiin: ne heikentävät luonnon monimuotoisuutta, kaventavat ruoantuotannon mahdollisuuksia, voimistavat ilmastomuutosta ja lisäävät konfliktien sekä luonnonkatastrofien riskejä. Jyväskylän yliopisto oli mukana kansainvälisessä, monitieteisessä tutkijaryhmässä, joka esittää keinoja luontohaittojen hillitsemiseksi. Ryhmän mukaan luontohaittojen hyvittäminen olisi velvoitettava lailla ja maankäytön kansallinen kirjanpito esittelisi luonnovarojen käytön haitat ja hyödyt. Strategia julkaistiin Nature Sustainability –tiedejulkaisussa 10. helmikuuta 2020.
Professori Janne Kotiaho (oik.) oli mukana koordinoivana pääkirjoittajana hallitustenvälisen luontopaneelin IPBES:n neuvotteluissa Kolumbiassa, joissa hallitukset hyväksyivät arviointiraportin.
Julkaistu
20.2.2020

Elinympäristöjen jatkuva heikentyminen ja sen vaikutukset ovat jääneet maailmanlaajuisesti vähälle huomiolle, sanoo strategian kirjoittamisessa mukana ollut Jyväskylän yliopiston ekologian professori, JYU.Wisdom -resurssiviisausyhteisön johtaja Janne Kotiaho.

“Koska elinympäristöjen heikentyminen on usein jonkin toivotun toiminnan sivuvaikutus, luontohaittoja ei huomata pitää vakavana ongelmana”, sanoo Kotiaho.

Kansainvälinen monitieteinen tutkijaryhmä muotoili tieteelliseen näyttöön perustuvan kymmenen kohdan strategian, jonka se arvioi soveltuvan maailmanlaajuisesti ongelmien ratkaisemiseksi. Strategiassa ehdotetaan muun muassa sitovia kansainvälisiä monimuotoisuus- ja ympäristötavoitteita sekä maankäytön kansallista kirjanpitoa, joka esittelee kaikki luonnonvarojen käytön aiheuttamat haitat ja hyödyt.

Luontohaittojen hyvittäminen on velvoitettava lailla

Ryhmän mukaan kansallisiin lainsäädäntöihin tulisi kirjoittaa ekologisten haittojen aiheuttajille velvoite kompensoida eli hyvittää luonnolle aiheuttamansa haitat. Tutkijat esittävät, että kulutuskeskeisen elämäntapamme olisi arvioitava uudelleen ja ihmisten luontosuhdetta pitäisi vahvistaa.

”On huomattava, että etenkin julkisen ja yksityisen sektorin päätöksentekijöillä, mutta myös jokaisella kansalaisella on monimuotoisuuskriisin selättämisessä ja elinympäristöjen tilan edistämisessä oma roolinsa”, Janne Kotiaho muistuttaa.

YK on julistanut alkaneen vuosikymmenen elinympäristöjen tilan edistämisen vuosikymmeneksi. Tänä vuonna lokakuussa Kiinan Kunmingissa neuvotellaan vuoteen 2030 saakka ulottuvista kansainvälisistä monimuotoisuuden turvaamisen tavoitteista. Kotiaho on mukana neuvotteluissa Suomen hallituksen asettamassa delegaatiossa tieteellisenä neuvonantajana.

”Toivomme, että esiin nostamamme seikat motivoivat kansainvälistä yhteisöä asettamaan itselleen riittävän kunnianhimoiset ja sitovat tavoitteet, joihin pääsemällä onnistumme kitkemään kestämätöntä kulutustamme ja turvaamaan inhimillisen ja ei-inhimillisen luonnon hyvinvoinnin”, Janne Kotiaho kiteyttää.

Strategian julkaisseessa tutkimusryhmässä on kaksikymmentä tutkijaa eri puolilta maailmaa. Ryhmän kutsui koolle hallitustenvälinen luontopaneeli (IPBES).

Linkki Nature Sustainability julkaisuun:

Janne Kotiaho on ekologian professori ja JYU.Wisdom -resurssiviisausyhteisön johtaja Jyväskylän yliopistossa. Vuosina 2015-2018 Kotiaho toimi koordinoivana pääkirjoittajana hallitustenvälisen luontopaneelin IPBES:in elinympäristöjen tila ja sen edistäminen arviointiraportissa ja oli mukana neuvotteluissa Kolumbiassa, joissa hallitukset hyväksyivät arviointiraportin. Kotiaho on myös ympäristöministeriön asettaman Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja.

äپٴᲹ:
Professori Janne Kotiaho, janne.kotiaho@jyu.fi, puh. 050 5946881
Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, +358 50 581 8351
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
/science/fi
jyscience jyuscience jyscience