Kalatutkimuspäivät 2021: Kalastajien valppautta herätetään tunnistamaan haitallinen rohmutokko – esillä myös Etelä-Konnevedessä elävät kahdenlaiset mateet
Rohmutokko (Perccottus glenii) on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko Euroopan unionin alueella. Kalalaji on levinnyt Venäjältä Baltian maihin ja Viroon ja kolkuttelee vesistöissä myös Suomen rajoilla. Lähimpänä Suomea rohmutokkoa on havaittu 30 kilometrin päässä Viipurinlahdella Uuraan kaupungissa.
Kalatutkimuspäivillä muistutetaan kalastuksen aktiiveja rohmutokon tunnistamisesta. Kalastajat ja kalatutkijat ovat tärkeässä osassa haitallisen tulokkaan torjumisessa, sanoo akatemiatutkija Silva Uusi-Heikkilä Jyväskylän yliopistosta.
”Laji on ollut muutaman vuoden unohduksissa, mutta voi olla vain ajan kysymys, milloin se löytyy Suomestakin. Nyt on hyvä aika puhua siitä. Jos kalastajat rohmutokon näkevät, se pitää tunnistaa eikä sitä missään tapauksessa saa laskea takaisin veteen”, Uusi-Heikkilä sanoo.
Suomen vesiin kotiutuessaan rohmutokko voisi muuttaa nopeasti järven, lammen tai joen ekologiaa.
”Rohmutokot verottavat tehokkaasti esimerkiksi sammakkoeläinten ja pohjaeliöstön määriä. Uusien mallinnustutkimusten perusteella voimme sanoa, että rohmutokon runsastuessa tärkeiden huippupetokalojen määrät voisivat vähetä”, sanoo Uusi-Heikkilä.
Virolaisen Võrts-järven ekologiaa mallintaneessa tutkimuksessa näin kävi ensimmäisenä kuhalle, ahvenelle, hauelle ja ankeriaalle. Võrts-järvi kuuluu Baltian suurimpiin ja se sijaitsee Narvan vesistössä. Rohmutokko lähestyy sitä järveen laskevia jokia pitkin.
”Näin kävisi muun muassa siksi, että rohmutokon poikaset kilpailevat samoista ravintolajeista arvokkaiden petokalojen kanssa. Kuten vieraslajit yleensä, rohmutokko on tehokas lisääntyjä ja kestävä laji. Se pärjää talvella jopa lähes hapettomissa vesissä kaivautumalla pohjamutaan”, Uusi-Heikkilä kertoo.
Tutkimus on osa Euroopan unioninkin rahoittamaa TREICLAKE-hanketta, jossa yhteistyössä ovat Jyväskylän yliopisto, Eesti Maaülikool ja Aarhusin yliopisto.
Onko Etelä-Konnevedellä havaituista poikkeavista mateista havaintoja muuallakin?
Kalatutkimuspäivillä Lehtori Timo Marjomäki Jyväskylän yliopistosta esittelee Etelä-Konneveden madetutkimusten tuloksia.
”Kokeneet kalastajat ovat jo monen sukupolven ajan tienneet, että Etelä-Konnevedessä on kahdenlaisia mateita: on niitä helmikuussa rantamatalassa kutevia tavallisia ja sitten näitä toisennäköisiä ja aivan väärin kutevia. Tutkimuksin on nyt vahvistettu, että kyllä kansa tietää”, kertoo Marjomäki.
Jatkotutkimuksien kannalta on tärkeää selvittää, ovatko Konneveden mateet aivan poikkeuksellisia.
”Olisiko ehkä muillakin järvillä havaittu mateen monimuotoisuutta? Tähän kysymykseen toivon kalatutkimuspäivien laajalta kuulijakunnalta valaistusta”, Marjomäki sanoo.
Linkki kalatutkimuspäivien ohjelmaan: /en/congress/kalatutkimus2021
äپٴᲹ:
Silva Uusi Heikkilä, silva.k.uusi-heikkila@jyu.fi, puh. 044 323 8174
Timo Marjomäki, timo.j.marjomaki@jyu.fi
Tuula Väänänen tuula.m.vaananen@jyu.fi, puh. 040 5024081 ((median ilmoittautumiset luennoille)
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
Viestinnän asiantuntija Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, +358 50 472 1162
/science/fi
jyuscience jyuscience jyuscience