Jyväskylän yliopistosta valmistunut Juho Reivo voitti EU:n laajuisen ICT-alan esseekilpailun
Jyväskylän yliopistosta marraskuussa valmistunut Juho Reivo sijoittui ensimmäiseksi Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (EESC) isännöimässä tapahtumassa järjestetyssä esseekilpailussa.
Vuosittain European DIGITAL SME Alliancen järjestämä esseekilpailu antaa opiskelijoille ja vastavalmistuneille mahdollisuuden käsitellä tieto- ja viestintäteknologiaa esseemuodossa esimerkiksi uusien teknologioiden, kyberturvallisuuden tai standardoinnin näkökulmasta.
Järjestävän tahon pääsihteeri Sebastiano Toffaletti kertoo järjestön yhdistävän Euroopan innovatiivisimmat ja kunnianhimoisimmat teknologiastartupit, pk-yritykset ja kasvuyritykset edistääkseen Euroopan digitaalista omavaraisuutta.
”DIGITAL SME -esseekilpailu tukee tätä visiota inspiroimalla ja muovaamalla seuraavia digitaalisia johtajasukupolvia,” Toffaletti kertoo
”On hienoa päästä tämänkaltaisessa Euroopan laajuisessa kilpailussa finalistiksi ja saada tehdylle työlle ja sen ajatuksille huomiota,” Reivo kertoo ja kannustaa samalla muitakin ottamaan rohkeasti osaa vastaaviin kilpailuihin.
Reivon kilpailutyö korostaa myös pienten toimijoiden osallistumista tekoälystandardien kehittämiseen
Reivon kilpailuessee pohjautui hänen IT-tiedekunnassa kirjoittamaansa pro gradu -työhön, joka käsittelee tekoälyyn liittyviä turvallisuusnäkökulmia erityisesti tekoälyä ohjaavien erilaisten rakenteiden ja standardien kautta.
Tapahtumassa, johon myös esseekilpailu liittyi, käsiteltiin EU:n laajuista puutetta standardointityöhön osallistuvista asiantuntijoista. Standardoinnilla tarkoitetaan yhteisesti sovittujen toimintatapojen laatimista esimerkiksi tekoälyyn liittyen.
Juho Reivon voittotyö pohjautui hänen Jyväskylän yliopistossa kirjoittamaansa pro gradu -työhön. Kuva: European DIGITAL SME Alliance
”Esseeni keskeisiä pointteja on, että tarvitsemme yhteisesti sovittuja standardeja, lakeja ja muita ohjeita, jotta voimme välttää pahimmat teknologiaan ja tekoälyyn liittyvät riskit, lieventää niihin liittyviä pelkoja ja sitä kautta tarttua mahdollisuuksiin ja kokeilla uutta,” Reivo kuvailee.
Reivo muistuttaa, että vaikka kyse on suurista kokonaisuuksista, niistä muodostuvan kynnyksen ei tulisi olla ylittämätön este pienten ja yksittäisten toimijoiden lähdölle mukaan tekoälyn hyödyntämiseen.
”Tällä on merkitystä Suomessa, jossa suurin osa julkisista ja yksityisistä organisaatioista on pieniä ja resurssit ovat pienet. On tärkeää, että myös pienet toimijat kykenevät osallistumaan keskusteluun turvallisesta ja eettisestä tekoälystä,” Reivo kertoo.
Reivon mielestä tekoälyn kehitys ja ohjauksen tutkimus ovat asioita, joissa yliopistojen on syytä olla hereillä.
”Suomessa ei mielestäni olla tarpeeksi hereillä, miten merkittäviä standardit ovat ohjaamaan laajempaakin kehitystä. Standardoinnin kehitystä tulisikin täällä seurata ja tutkia enemmän, ” Reivo summaa.
äپٴᲹ
Juho Reivo
juho.2.reivo@student.jyu.fi