Jyväskylän yliopistossa kehitettyä joukkotuhoaineiden tunnistusta testattiin Kreikassa
Operatiivisen harjoituksen lavastetussa kemiallisen aseen käyttötilanteessa miniatyrisoitu langaton laiteratkaisu vietiin ensimmäistä kertaa niin sanotulle hot zonelle eli pahimmin saastuneelle alueelle. Lisäksi laitetta testattiin dekontaminointi- eli puhdistuslinjalla.
Jyväskylässä kehitetty optinen tunnistusmenetelmä havaitsee hengenvaaralliset aineet, kuten kemialliset sodankäyntiaineet ja myrkylliset teollisuuskemikaalit, sekä niiden levinneisyyden joukkotuhoaineilla aiheutetuissa tahallisissa iskuissa ja suuronnettomuuksissa. Käsikäyttöistä, kannettavaa laitetta, joka soveltuu monipuolisesti erilaisiin käyttötarpeisiin, testattiin prototyyppiratkaisulla puolustusviranomaisten kanssa Kreikassa.
Kymmenpäiväinen harjoitus oli osa Euroopan komission rahoittaman TOXI-triage -hankkeen yhteiseurooppalaista operatiivista harjoitusta. Siihen osallistui yli 100 henkilöä mukaan lukien noin 50 hankkeen työntekijää eri maista, Kreikan puolustusviranomaisten edustajia ja kadetteja. Harjoituksessa testattiin ja arvioitiin hankkeessa kehitettyjä CBRNE-uhkien tunnistus-, suojelu- ja pelastusteknologioita aidonoloisissa käyttöolosuhteissa.
CBRNE-lyhenne tulee englanninkielestä. Suomeksi sillä viitataan kemialliseen, biologiseen, radioaktiiviseen sekä sanoihin ydin ja räjähteet. CBRNE-uhat ovat edellä mainittuihin materiaaleihin liittyviä onnettomuuksia tai tahallisia uhkia.
- Kreikan puolustusvoimien kanssa toteutettu operatiivinen harjoitus onnistui hyvin ja siitä saatiin paljon hyödyllisiä kokemuksia menetelmän kehittämistä varten, kertoi Jyväskylän yliopistossa tunnistusmenetelmän kehittämisestä vastaava FT Jaana Kuula.
Kreikan ilmastossa saatiin myös uutta tietoa Jyväskylässä kehitetyn menetelmän käytettävyydestä ulkona verrattuna Suomeen. Erilaisen luonnonvalon ansiosta käsikäyttöisen laitteen kokoonpanoa voitiin keventää ja tämä pudotti laitteen painoa noin 40 %. Samalla laitteen suoritusnopeus kasvoi ja mittaustulosten laatu parani.
Kehitetty menetelmä soveltuu poliisi-, pelastus-, puolustus- ja rajavalvontaviranomaisten käyttöön. Menetelmällä voidaan ennaltaehkäistä, erityisesti vaarallisten kemikaalien aiheuttamia, vakavia kriisejä sekä parantaa ja nopeuttaa pelastustöitä. Menetelmästä on hyötyä myös rikostutkinnassa ja -torjunnassa.
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:
Projektipäällikkö, FT Jaana Kuula, Jyväskylän yliopisto, informaatioteknologian tiedekunta, jaana.kuula@jyu.fi, puh. 040 805 3272
EU Horizon 2020 rahoitusohjelman TOXI-triage -hanke alkoi vuonna 2015 ja jatkuu vuoteen 2019. Hankkeessa kehitetään uusia innovatiivisia menetelmiä nopeiden suojelu- ja pelastustoimien aikaansaamiseksi erityisesti kemiallisten aineiden aiheuttamien suurten henkilövahinkojen varalle. Jyväskylän yliopiston vastuulla hankkeessa on hyperspektraalisen menetelmän kehittäminen hengenvaarallisten aineiden ja niiden levinneisyyden havaitsemiseksi joukkotuhoaineilla aiheutetuissa tahallisissa iskuissa ja suuronnettomuuksissa.