Ģ��ֱ��

Fysiikan professori Pekka Koskinen on nanorakenteiden osaaja ja opetuksen kehittäjä

Professori Pekka Koskisen tehtävät keskittyvät laskennalliseen nanofysiikkaan. Koskinen tutkii matalaulotteisten nanorakenteiden mekaanisia ja elektromekaanisia ominaisuuksia, ennustaa uusia nanorakenteita ja kehittää laskennallisia menetelmiä. Tutkimuskohteena olevat nanomateriaalit ovat esimerkiksi nanoputkia ja -lankoja sekä grafeenia.

Koskinen on toiminut vuodesta 2007 lähtien Suomen Akatemian tutkijatohtorina, akatemiatutkijana ja yliopistonlehtorina Jyväskylän yliopistossa. Vuodesta 2018 lähtien hän on ollut fysiikan laitoksen koulutuksesta vastaava varajohtaja. Koskinen on pitkän linjan opetuksen ja opetusmenetelmien kehittäjä. Hän on ollut kehittämässä monia palkittuja uusia oppimismalleja ja -menetelmiä. Hänet on palkittu pariin kertaan fysiikan laitoksen vuoden luennoitsijana ja hän on saanut Jyväskylän yliopiston opetuksen kehittäjä –palkinnon vuosina 2012 ja 2019.

”Professorina tavoitteeni on kehittää laitosten ja tiedekuntien välistä yhteistyötä opetuksen tutkimuksen tuomiseksi lähemmäs opettajien ja laitosten arkea. Haluan myös laajentaa Opi fysiikkaa -Youtube kanavan sisältöjä paikallisessa ja kansallisessa yhteistyössä. Tärkeäksi koen myös toisen asteen oppilaitosten yhteistyön syventämisen esimerkiksi jatkuvan oppimisen toimintamallin avulla”, sanoo Pekka Koskinen.

Tapio Mappes tutkii luonnoneläinten sopeutumista nopeasti muuttuvaan ympäristöön

Eläinekologian professori Tapio Mappes on erikoistunut evolutiivisen ekologian tutkimukseen, jossa tavoitteena on ennustaa eläinten sopeutumista ja kehitystä ohjaavia mekanismeja erilaisissa ympäristöoloissa. Hän toteuttaa tutkimusryhmien kanssa laajoja kenttäkokeita, missä testataan esimerkiksi kaupungistumisen, ilmastonmuutoksen ja ympäristön saasteiden vaikutuksia luonnoneläinpopulaatioihin. Kokeita tehdään muun muassa ydintuhoalueilla Chernobylissä ja Fukushimassa.

”Ihminen muuttaa ympäristöä kiihtyvällä nopeudella. Eläinpopulaatiot on pakotettu joko kehittymään muutoksen mukana tai kuolemaan sukupuuttoon. Tutkimukseni pyrin selvittämään, mitkä ovat eläinpopulaatioiden mahdollisuudet ja rajoitteet vastata muutokseen. Tämä tieto auttaa, mikäli poliittista halua on, muuttamaan ihmisen toimintaa niin, että eliöpopulaatiot ja koko ekosysteemit pysyvät toimivina tulevaisuudessakin”, sanoo Mappes.

Professori Mappes on toiminut tutkijana muun muassa Suomen Akatemian tukeman tutkijana ja akatemiatutkijana Jyväskylän yliopistossa vuosina 1995-2008. Professorin viransijaisena hän toimi vuosina 2010-2014 ja yliopiston lehtorina vuosina 2014-2020. Mappes on toiminut useiden kansainvälisten rahoitushakujen ja säteilyekologisten organisaatioiden asiantuntijana ja vuosina 2000-2011 Suomen Akatemian kahden huippuyksikön johtoryhmissä. Hän on julkaissut 120 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia, joukossa useita huippusarjoissa julkaistuja.

Varpu Marjomäki on virus-solu-vuorovaikutuksien asiantuntija

Solu- ja molekyylibiologian professorin Varpu Marjomäen tutkimusalaa on monitieteinen nanotiede. Varpu Marjomäki on erikoistunut enterovirusten infektiomekanismeihin, mutta enterovirusten lisäksi hän tutkii myös koronaviruksia, mm. COVID19-pandemiaa aiheuttavaa virusta. Viime aikoina tutkimus on suuntautunut enemmän virusten stabiiliuden tutkimukseen: mitkä seikat avaavat virusta luovuttamaan perimänsä uusien virusten tehokkaaseen tuotantoon ja mitkä seikat voivat tätä estää.

”Opetuksessa tavoitteenani on uudistaa solu- ja molekyylibiologian opetusta liittäen mukaan sekä perustutkimuksellisia uusia löydöksiä muun muassa solujen ja virusten vuorovaikutuksesta, että soveltavia aiheita antiviraalitutkimuksesta”, Marjomäki kertoo.

Varpu Marjomäki on toiminut solu- ja molekyylibiologian akatemiatutkijana 2007 lähtien ja lehtorina Jyväskylän yliopistossa vuodesta 2009 lähtien. Hän on Jyväskylän yliopiston dosentti ja vieraileva tutkija Kapkaupungin yliopistossa Etelä-Afrikassa 2018 lähtien. Marjomäki on julkaissut 102 vertaisarvioitua tieteellistä julkaisua, joissa mukana useita huippujulkaisuja tai julkaisuja huippusarjoissa, yhden ohjelmistoalustan, kaksi patenttia ja kaksi keksintöilmoitusta. Marjomäki on johtoryhmän jäsen ja taloudenhoitaja Virustautien tutkimussäätiössä sekä varajohtaja ja sihteeri Nordic Microscopy Societyssa.

Enrico Le Donnen erityisalana on subRiemannin geometria

Matematiikan professori Enrico Le Donnen tehtävät keskittyvät geometriaan: metriseen geometriaan, ryhmien geometriaan, differentiaaligeometriaan sekä geometriseen analyysiin. Hänen erityisalanaan on subRiemannin geometria, jolla on yhteys esimerkiksi robotiikkaan. Le Donne johtaa ja kehittää erityisesti geometrian alan tutkimusta ja tutkijankoulutusta matematiikan ja tilastotieteen laitoksella.

Enrico Le Donne on työskennellyt Jyväskylän yliopiston palveluksessa vuodesta 2012 lähtien. Hän on saanut useita merkittäviä tutkimusapurahoja muun muassa Euroopan tutkimusneuvostolta sekä Suomen Akatemialta. Tällä hetkellä hän työskentelee osa-aikaisesti Jyväskylän yliopistossa ja päätoimisesti Fribourgin yliopistossa Sveitsissä. 

Yhteystiedot:
Pekka Koskinen, pekka.j.koskinen@jyu.fi, puh. 040 805 4089
Tapio Mappes, tapio.mappes@jyu.fi, puh. 040 586 0978
Varpu Marjomäki, varpu.s.marjomaki@jyu.fi puh. 040 563 4422
Enrico Le Donne, enrico.e.ledonne@jyu.fi