Jyväskylän yliopiston uudet professorit esittäytyvät
Ylistönrinteellä (FYS1) luennoivat:
Evoluutiogenetiikan professori Phillip Watts: Mixed messages from Chernobyl's disturbed ecosystem Analyyttisen kemian ja kiertotalouden professori Ari Väisänen: Kemiaa, kiertotaloutta ja kriittisiä raaka-aineita Akvaattisten ympäristötieteiden professori Anna Kuparinen: Ekologian ja evoluution rajapinnalla vesistöissä Kokeellisen ekologian professori Leena Lindström: Vieraslajit: Kokeita muutospotentiaalista
Luentojen jälkeen kahvitilaisuus järjestetään fysiikan laitoksen aulassa.
Päärakennuksella (juhlasali C1) luennoivat:
Kognitiivisen neurotieteen professori Jarmo Hämäläinen: Kuulinko oikein? - Puhe, aivot ja kehitys
Soveltavan kielitieteen professori Karita Mård-Miettinen: Monipuolista kielivarantoa tavoittelemassa: kielikoulutuksen uudistamispyrkimyksiä
Sosiaalityön professori Heli Valokivi: Vanhuus ja sosiaalityö
Suomalaisen viittomakielen professori Tommi Jantunen: Ele osana viittomakieltä(kin)
Tiivistelmät juhlaluennoista
Evoluutiogenetiikan professori Phillip Watts: Mixed messages from Chernobyl's disturbed ecosystem The accident at the former Nuclear Power Plant at Chernobyl, Ukraine, released massive amounts of radionuclides into the environment. A large area surrounding the accident site (the Chernobyl Exclusion Zone) retains elevated levels of radionuclides. Studies on the wildlife inhabiting the Chernobyl Exclusion Zone should inform about the biological impacts of exposure to elevated levels of radiation. But while some studies imply that ‘wildlife is thriving’ within the Chernobyl Exclusion Zone, other studies, by contrast, find negative effects such as genetic damage or elevated rates of mutation.
“Reasons behind these dissimilar conclusions are multifaceted and highlight the need for more clarity, particularly when popularising scientific data”, says Phillip Watts.
/fi/ajankohtaista/arkisto/2019/05/phillip-watts-evoluutiogenetiikan-professuuriin
Analyyttisen kemian ja kiertotalouden professori Ari Väisänen: Kemiaa, kiertotaloutta ja kriittisiä raaka-aineita
Kemialla on keskeinen rooli globaalien ympäristöongelmien ratkaisussa. Ilmaston lämpenemisen ehkäisemiseksi olemme enenevässä määrin siirtyneet uusiutuvien energiantuotantomuotojen sekä älykkäiden ja energiatehokkaiden ratkaisujen käyttöön. Tämä on johtanut siihen, että uusissa teknologioissa tarvittavien kriittisiksi luokiteltujen raaka-aineiden tarve on lisääntynyt merkittävästi. Jotta raaka-aineet saadaan riittämään, on kiertotalouden ja erityisesti raaka-ainekiertoja tehostavalle tutkimukselle selkeä tarve.
Kemia tuleekin olemaan kiertotalouden keskiössä, sillä raaka-ainekiertojen tehostamiseksi tarvitsemme analyyttisen kemian osaamista ja innovatiivisia talteenottotekniikoita. Tutkimusryhmineen Ari Väisänen on kehittänyt prosessin, missä jalometallit saadaan talteen elektroniikkajätteestä ja harvinaiset maametallit kestomagneeteista.
”Tulen työssäni professorina aktiivisesti vaikuttamaan yhteiskunnan päättäjiin, jotta olemassa olevat raaka-aineresurssit otetaan jatkossa tehokkaasti käyttöön”, Väisänen sanoo.
Akvaattisten ympäristötieteiden professori Anna Kuparinen: Ekologian ja evoluution rajapinnalla vesistöissä Tutkimukseni käsittelee ekologian ja evoluution vuorovaikutuksia eli sitä, miten lajeissa tapahtuva evoluutio muuttaa lajien tuottavuutta ja vuorovaikutuksia. Aihe on ajankohtainen, sillä muuttuvat ympäristöolosuhteet, kuten lämpötilojen nousu, saattavat aiheuttaa nopeitakin muutoksia lajeissa. Tutkimuksessani keskityn lähinnä vesiekosysteemeihin ja kaloihin, ja siihen, miten ihmisen toiminta ja ympäristön muutokset näihin vaikuttavat.
Kokeellisen ekologian professori Leena Lindström: Vieraslajit: Kokeita muutospotentiaalista
Kokeellisen ekologian professuuri on ensimmäinen Jyväskylän yliopistossa, vaikka Suomen mittakaavassa juuri Jyväskylässä kokeellisen ekologian tutkimuksella on pitkät perinteet. Kokeellisen tutkimuksen tarkoituksena, on varmentaa tieteellisiä teorioita sekä tutkia asioiden syy-seuraussuhteita. Vieraslajit tarjoavat oivan mahdollisuuden tutkia kokeellisesti, miten paljon eliöillä on kykyä muuntua muuttuvissa olosuhteissa. Lajien levitessä uusille alueille ne kohtaavat uusia valintapaineita ja evoluutioteorian mukaan vain monimuotoiset populaatiot pystyvät sopeutumaan. Vieraslajit haastavat tätä näkemystä, koska niiden uusille alueille levinneiden populaatioiden monimuotoisuus yleensä vähenee lähtöpopulaatioiden monimuotisuuteen nähden. Siitä huolimatta voimme todistaa monien vieraslajien leviämisen.
Vieraslajien menestyminen uusilla alueilla riippuu kuitenkin niiden omien ominaisuuksien lisäksi myös ympäröivistä ekologisista tekijöistä. Jotta voisimme ennustaa vieraslajien leviämistä tulevaisuudessa meidän pitäisi ymmärtää kokonaisvaltaisesta eko-evolutiivisia vuorovaikutuksia.
Kognitiivisen neurotieteen professori Jarmo Hämäläinen: Kuulinko oikein? – Puhe, aivot ja kehitys
Ympäröivä todellisuus ei aina vastaa aistikokemusta maailmasta. Odotukset ja aivojemme luomat ennusteet muokkaavat kokemusta ja pitkäkestoiset muistijäljet ovat usein näiden ennusteiden pohjana. Ilmiö näkyy erityisen hyvin puheen havaitsemisessa. Äidinkielen äännejärjestelmä luo pitkäkestoisia muistijälkiä, jotka toimivat magneetteina havainnolle. Vokaaleissa ja konsonanteissa oleva puhujakohtainen vaihtelu suodatetaan näiden muistijälkien kautta, mikä tehostaa havaintoa.
Aivotutkimuksen keinoin äänteiden muistijälkien muodostumista voidaan tutkia vauvaiässä. Tutkimuksemme näyttävätkin, että tarkkaavuuteen liittyvät mekanismit aktivoituvat jo 6 kk iässä äidinkielen äänteisiin. Lisäksi näyttää siltä, että muistijälkien muodostuminen on yhteydessä myöhempään kognitiiviseen kehitykseen ja ennustaa esimerkiksi lukusujuvuutta vielä 14-vuoden iässä lapsilla, joilla on kohonnut riski lukivaikeuteen.
Suomalaisen viittomakielen professori Tommi Jantunen: Ele osana viittomakieltä(kin)
Käsittelen juhlaluennossani viittomakielten tutkimusta niin oman tutkimustyöni kuin Jyväskylän yliopiston viittomakielen keskuksen näkökulmasta. Luento rakentuu perinteisessä kielentutkimuksessa paitsioon jääneen ja väärin ymmärretyn ele-käsitteen ympärille. Uusimmassa kielentutkimuksessa "ele" on kuitenkin noussut viittomakieliä ja puhuttuja kieliä hyvin konkreettisesti yhdistäväksi ominaisuudeksi. Käytännössä pohdin juhlaluennossani tästä näkökulmasta syntyvää päivitettyä kielikäsitystä. Lisäksi esittelen viittomakielen eleisyyden tutkimuksessa Jyväskylässä käytettyjä aineistoja ja teknologioita sekä viittomakielikentän kielentutkimuksellisia tarpeita ja haasteita.
/ھ/Ჹdzٲٲ/쾱ٴ/2018/12/ٴdz-ᲹԳٳܲԱ-ܴdz…
Soveltavan kielitieteen professori Karita Mård-Miettinen: Monipuolista kielivarantoa tavoittelemassa: kielikoulutuksen uudistamispyrkimyksiä
Suomessa on jo pitkään pyritty löytämään keinoja, joilla koulutusjärjestelmän tuottama kielivaranto monipuolistuisi. Koululaisia on motivoitu erilaisin kampanjoin ja hankkein opiskelemaan muitakin kieliä kuin toista kotimaista ja englantia, mutta vaikutukset ovat olleet lyhytkestoisia.
Usein opiskelu ei kaadu mielenkiinnon puutteeseen vaan esimerkiksi suuriin ryhmäkokovaatimuksiin ja kuvaan kielistä erityisen raskaina, pitkäjänteisyyttä vaativina oppiaineina. Kieliä ei nähdä sosiaalisen vuorovaikutuksen rakentajina ja resursseina vaan formaalisina systeemeinä, joiden haltuun ottaminen vaatii suuria ponnisteluja.
Monet kaksikielisen opetuksen ohjelmat, kuten kielikylpy, ovat kuitenkin motivoineet opiskelemaan monia kieliä. Kaksikielinen opetus tarjoaakin tutkittuja käytänteitä viimeisimpään kielikoulutuksen uudistukseen eli vieraiden kielten opetuksen varhentamiseen alkamaan jo ensimmäisellä luokalla.
Sosiaalityön professori Heli Valokivi: Vanhuus ja sosiaalityö
Suomen väestö ikääntyy nopeasti. Se tarkoittaa yhteiskunnallisia, yhteisöllisiä ja yksilöllisiä muutoksia. Eläkeiässä voi olla jopa 40 vuotta elämänkulkua, joka voi rakentua aktiivisuudesta runsaan hoivan ja hoidon tarpeisiin. Ikääntyvät ovat mitä moninaisin joukko, jolla on erilaisia resursseja ja tarpeita.
Sosiaalityö on yhteiskunnallinen ammatti ja tieteenala. Se on auttamis- ja muutostyötä, asioiden ajoa, yhteisö- ja rakenteellista työtä. Ongelmat, joiden ratkaisemiseksi sosiaalityöntekijät työskentelevät, voivat alkaa jo lapsuudessa ja jatkua aikuisuuteen ja vanhuuteen saakka, tai niitä voi ilmaantua vasta vanhuudessa. Yksilöllisissä elämäntilanteissa ja palvelukohtaamisissa on turvattava kansalaisten osallisuus, itsemäärääminen ja perustuslaillinen huolenpito. Gerontologinen sosiaalityön tutkimus on tiedon tuottamista ja ilmiöiden jäsentämistä vanhuuden yksilöllisistä ja yhteiskunnallisista kysymyksistä.
/fi/ajankohtaista/arkisto/2019/06/heli-valokivi-sosiaalityon-professuuriin
äپٴᲹ:
Jarmo Hämäläinen: puh. +358408053490, jarmo.a.hamalainen@jyu.fi
Tommi Jantunen: puh. +358408053185, tommi.j.jantunen@jyu.fi
Karita Mård-Miettinen: puh. +358408055095, karita.h.mard-miettinen@jyu.fi
Heli Valokivi: puh. +358406641514, heli.valokivi@jyu.fi
Phillip Watts, phillip.c.watts@jyu.fi
Ari Väisänen, puh. +358 40 805 3719, ari.o.vaisanen@jyu.fi
Anna Kuparinen, puh. + 358 50 805 5046, anna.k.kuparinen@jyu.fi
Leena Lindström, puh. +358 40 842 7228, leena.m.lindstrom@jyu.fi