Jyväskylän yliopiston sosiaalityön tutkimukseen merkittävä rahoitus

Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi viidettä kertaa rahoitusta sosiaalityön yliopistotasoisille tutkimushankkeille. Rahoitettavilla tutkimushankkeilla vahvistetaan muun muassa sosiaalityön vaikuttavuutta, laatua ja asiakasturvallisuutta sekä asiakkaiden osallisuutta ja toimijuutta sosiaalihuollossa.
Julkaistu
24.6.2024

Jyväskylän yliopisto koordinoi kahta hanketta, joiden rahoitus on yhteensä lähes 900 000 euroa. Kaikkiaan valtionavustusta myönnettiin yhteensä 13 tutkimushankkeelle 5,6 miljoonaa euroa.

°Õ²âö±ð±ô䳾ä±è°ù´Ç´Ú±ð²õ²õ´Ç°ù¾± Minna Kivipelto johtaa hanketta Vaikuttavuustieto sosiaalityön tiedonmuodostuksessa (Efecto2030), rahoitus 444 315 euroa. ³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âökumppanit ovat Itä-Suomen yliopisto, Diak-ammattikorkeakoulu sekä Keski-Suomen, Kymenlaakson ja Pohjois-Savon hyvinvointialueet. 

Tutkimuksen kohteena ovat asiakastietojärjestelmien asiakassuunnitelmat, erillistiedonkeruut ja mittareilla tuotettu vaikuttavuustieto Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Kymenlaakson hyvinvointialueiden sosiaalityössä. 

Hankkeessa selvitetään myös, miten vaikuttavuustiedon muodostus toteutuu asiakastietojärjestelmiin kirjattujen tietojen avulla. Tutkimustulosten avulla tavoitellaan vaikuttavuustietoon pohjautuvan sosiaalityön tiedonmuodostuksen vahvistamista ja tiedon parempaa hyödyntämistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittämisessä.

Yliopistonopettaja Tuomo Kokkonen koordinoi Osallisuutta vahvistava rakenteellinen sosiaalityö (ORAS) -hanketta, rahoitus 411 400 euroa. Tutkimusryhmän jäsenet YTT Jiri Nieminen sekä YTT Niina Rantamäki.

Tutkimuksen kohteena on kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien asukkaiden sekä palvelujen käyttäjien osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet hyvinvointialueilla. ORAS-hanke yhdistää sosiaalityön tutkimuksen ja politiikan tutkimuksen perinteitä korostaen sosiaalityön poliittista roolia sekä ammatillisesti että toimijana suhteessa hyvinvointialueella tapahtuvaan päätöksentekoon. 

Hankkeen aineistot koostuvat mm. dokumenttiaineistosta, sekä osallisuustyössä mukana olevien asiakastoimielinten jäsenten sekä rakenteellisen sosiaalityön kehittäjien haastatteluista. Tutkimus tuottaa tietoa, joka mahdollistaa uusien demokratiaa vahvistavien toimintamallien kehittämisen hyvinvointialueilla rakenteellisen sosiaalityön ja osallisuustyön yhteistyönä.