Jyväskylän yliopiston asiantuntijat taustoittavat vuoden nobelistien saavutukset yleisöluennolla
Fysiikan Nobel-palkinto jaettiin tänä vuonna kolmelle tutkijalle. James Peebles sai palkinnon maailmankaikkeuden alkuhistoriaa koskevasta tutkimuksestaan ja Michel Mayor ja Didier Queloz havainnostaan, jossa he pystyivät ensimmäistä kertaa erottamaan Auringon kaltaista tähteä kiertävän planeetan oman Aurinkokuntamme ulkopuolella.
"Kosmisen mikroaaltotaustan olemassaolo ja maailmankaikkeuden rakenteen muodostuminen ovat keskeisiä todisteita kuumasta ja tiheästä alkuvaiheesta, eli niin sanotusta alkuräjähdyksestä. Peeblesin uraaurtava työ näiden aiheiden suhteen on keskeinen osa sitä teoreettista perustaa, jonka varaa kosmologian tutkimus nykyisin rakentuu", arvioi yliopistonlehtori Sami Nurmi Jyväskylän yliopiston fysiikan laitokselta.
Taloustieteen Nobel-palkinto annettiin kehitystaloustieteen tutkijoille Abhijit Banerjeelle, Esther Duflolle ja Michael Kremerille. Heidän tutkimuksensa ovat auttaneet ymmärtämään paremmin, miten esimerkiksi koulutus, terveys, rahoituksen saatavuus ja politiikka vaikuttavat köyhyyteen.
Nobel-illassa apulaisprofessori Mika Haapanen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta kertoo myös palkittujen tutkijoiden tekemistä satunnaistetuista kenttäkokeista.
”Tutkimustulosten avulla voidaan edistää etenkin äärimmäisessä köyhyydessä elävien lasten koulutusta ja terveyttä”, sanoo Haapanen.
Seuraavan sukupolven litiumioniakut kehitteillä, solujen hapenkäytön tutkimus auttaa syöpätutkijoita
Kemian Nobel-palkinnon saivat litiumioniakkujen kehittäjät John Goodenough, Stanley Whittingham ja Akira Yoshino. Goodenoughin ja Whittinghamin pitkäjänteinen tutkimustyö elektrodimateriaalien ja akkuprototyypien parissa loi pohjan Yoshinon kehitystyölle, joka johti kaupallisen litiumioniakun markkinoille tuloon 1991.
Litiumioniakut ovat pieniä, kevyitä ja niillä on suuri energiatiheys. Nämä ominaisuudet ovat mahdollistaneet mobiilielektroniikan vallankumouksen ja erilaisten akkukäyttöisten laitteiden ilmestymisen osaksi arkipäiväämme.
Litiumioniakut ovat keskeisessä roolissa myös sähköautojen yleistymisessä ja matkalla kohti päästötöntä yhteiskuntaa, sanoo professori Karoliina Honkala Jyväskylän yliopiston kemian laitokselta ja Nanotiedekeskuksesta.
”Koska litiumioniakkujen tarve kasvaa edelleen, seuraavan sukupolven litiumioniakkujen tutkimus ja kehitystyö jatkuu kiivaana”, arvioi Honkala.
Lääketieteen Nobel-palkinnon voittivat yhdysvaltalaiset Gregg Semenza ja William Kaelin sekä brittiläinen Peter Ratcliffe, jotka ovat tutkineet, miten solut havaitsevat käytettävissään olevan elintärkeän hapen määrän ja reagoivat siihen.
“Pysyäkseen hengissä solujen on pystyttävä reagoimaan erilaisissa tilanteissa tapahtuviin hapen määrän muutoksiin. Palkitut tutkijat ovat selvittäneet mekanismeja, jotka auttavat ymmärtämään keskeisiä solujen hapenkäyttöön liittyviä toimintaperiaatteita ja sitä, minkälaisia yhteyksiä niillä voi olla moniin sairauksiin kuten syöpään, anemioihin tai sydän- ja aivoinfarkteihin”, sanoo tutkimusjohtaja Teijo Kuopio bio- ja ympäristötieteiden laitokselta.
Nanotiedekeskus toi Nobel-luennot yliopistolta keskikaupungille
Nobel-kattauksen järjestää Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskus yhdessä Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun kanssa. ۳ٱٲökumppanina on myös sanomalehti Keskisuomalainen.
Poikkitieteellistä fysiikan, kemian ja biologian alan tutkimusta kokoavalle Nanotiedekeskukselle jo perinteeksi tulleiden Nobel-luentojen järjestäminen on luonteva tehtävä.
”Tämä on oiva tilaisuus kertoa laajemmalle yleisölle tieteen ajankohtaisista ja innostavista saavutuksista. Olemme tuoneet luennot Nanotiedekeskuksesta kirjastoon keskikaupungille, jotta kynnys tulla kuulemaan olisi matalalla. Luvassa on avartavia esityksiä ja myös ripaus Nobel-juhlahumuakin”, sanoo Nanotiedekeskuksen tieteellinen johtaja Tero Heikkilä.
äپٴᲹ:
Nanotiedekeskuksen johtaja Tero Heikkilä, tero.t.heikkila@jyu.fi, puh. 040 805 4804
Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, puh. 050 581 8351