Ä¢¹½Ö±²¥

Jyväskylän yliopisto päätti vuonna 2022 panostaa profiloituakseen planetaarisen hyvinvoinnin tutkimuksessa. Planetaarinen hyvinvointi on hyvinvointiajattelua laajentava näkökulma, joka kunnioittaa koko elonkirjon mahdollisuuksia hyvinvointiin. Planetaarisen hyvinvoinnin keskiössä on luonnonjärjestelmien eli ekosysteemien toiminnallinen eheys, joka mahdollistaa ihmisen tarpeiden tyydyttämisen ja muiden eliöiden lajityypillisen elämän nyt ja tulevaisuudessa.  

- Yliopiston kaikkien tiedekuntien yhteinen Resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdom kokoaa yhteen kestävyysmurrostutkimuksen erityisosaajat etenkin luonnontieteiden, yhteiskuntatieteiden sekä yritysten ympäristöjohtamisen aloilta ja on muodostanut ylitiedekuntaisen planetaarisen hyvinvoinnin profiloitumisalueen helpottamaan yhteiskunnassa väistämätöntä kestävyysmurrosta, selventää ekologian professori, JYU.Wisdom resurssiviisausyhteisön johtaja Janne Kotiaho. Panostuksen taustalla on ymmärrys siitä, että asteittain, mutta etenevien ympäristökriisien ratkaiseminen ei ole mahdollista ilman tieteidenvälistä huippuosaamista ja yhteistä ongelmanratkaisutyötä, jatkaa Kotiaho.  

Strateginen kumppanuus 

Jyväskylän yliopisto on tehnyt Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kanssa tutkimusyhteistyötä kestävyysteemojen parissa jo useiden vuosien ajan. Tavoitteena on yhdessä tunnistaa vaikuttavia toimenpiteitä oikeudenmukaisen kestävyysmurroksen helpottamiseksi ja luonnonvarojen käytön kestävyyden turvaamiseksi.  

- Jokaisen kolmen organisaation tutkimus ja osaaminen tukevat kestävän kehityksen tavoitteita. Tunnistimme kaikille tärkeäksi asiaksi vastata tulevaisuuden osaamistarpeeseen yhteiskunnassa ja nyt tämä konkretisoituu tavoitteenamme palkata yhteensä kuusi yhteistä tohtorikoulutettavaa. Tohtorikoulutettavat tullaan palkkaamaan kiertotalouden ja yritysten luontojalanjäljen laskennan aloille, selventää Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani, Syken neuvottelukunnan puheenjohtaja ja JYU.Wisdomin hallintoneuvoston puheenjohtaja Mikko Mönkkönen.  

Osaajia yhteiskunnan tarpeisiin 

Vihreä siirtymä kohti hiilineutraaliutta, kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuuden vaalimista on omaksuttu nopeasti politiikkatavoitteeksi sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Lukella, ³§²â°ì±ð±ô±ôä ja Jyväskylän yliopistolla on yhteinen käsitys siitä, miten osaamisella voidaan edistää yhteiskunnan ja talouden muutosta kohti vihreää siirtymää.  

- Olemme tunnistaneet, että liiketoiminnalle tärkeimpiä osaamistarpeita lähivuosina ovat vähähiilisyyden ohella kiertotalous sekä luonnon ja talouden välinen suhde. Jotta näihin yhteiskunnan ja elinkeinoelämän osaajatarpeisiin voidaan vastata, on tärkeää panostaa koulutukseen, toteaa Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Leif Schulman. 

Organisaatioiden luontojalanjäljen laskenta 

parhaillaan taloudellisten sijoitusten luontojalanjäljen laskennan kehittämiseen sekä kulutuksen ja tuotannon luontojalanjäljen ja luontokädenjäljen mittareiden tutkimiseen.  

- Hiilijalanjälkeä käytetään jo yleisesti organisaatioissa ilmastohaittojen arviointiin, mutta vastaavanlaiset työkalut luontojalanjäljen eli luontohaittojen arviointiin ovat harvassa. Jotta organisaatiot voivat kehittää tehokkaita strategioita ja toimenpiteitä luontojalanjäljen pienentämiseen, niiden pitää tietää, mitkä toiminnot aiheuttavat merkittävimmän luontojalanjäljen ja kuinka suuri luontojalanjälki kokonaisuudessaan on, kertoo Kotiaho, joka toimii myös yhtenä yhteistutkimushankkeiden ohjaajana, johon tohtorikoulutettavat tullaan palkkaamaan. 

Vaikka joitain työkaluja luontojalanjäljen laskentaan on olemassa, eivät ne ole laajasti käytössä. Luken kanssa toteutettavan hankkeen tavoitteena on lisätä kyvykkyyttä Suomessa ja kansainvälisesti sijoitusten luontojalanjäljen laskentaan. Luontojalanjälkiyhteistyötä aloitetaan myös ekosysteemitilinpitoa ja luontotiedon seurantoja laajasti kehittävän Syken kanssa.  

- Väitöskirjatutkijan tehtävänä on selvittää kuinka yrityksen tai muun organisaation sijoitussalkun luontojalanjälki voidaan määrällisesti arvioida ja käytännössä pilotoida laskentaa yritysyhteistyökumppanin kanssa, sanoo Luonnonvarakeskuksen biotalous- ja ympäristö- yksikönjohtaja Jani Lehto. 

Arvometallien riittävyyden varmistaminen 

Kiertotalouden alalla parhaillaan yhteistyötä tehdään Syken kanssa Business Finlandin rahoittamassa hankkeessa, jossa kehitetään uusia teknisiä ratkaisuja uusien vähähiilisten liikkumismuotojen kiertotaloutta tutkimalla sähköpotkulautojen ja -pyörien arvometallien talteen ottoa ja kiertoon saamista.  

- Kiertotalouden ratkaisut ja materiaalien kierrätys tulevat olemaan olennaisessa asemassa vihreän siirtymän toteuttamiselle. Sivuvirroissa ja käytetyissä tuotteissa oleva raaka-ainepotentiaali on edelleenkin suurilta osin hyödyntämättä, vaikka vaadittavaa teknologiaa on jo olemassa. Yritysten ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyö sekä kiertotalouden osaajien koulutus ovat avainasemassa, jotta innovatiiviset ja kestävät ratkaisut saadaan käyttöön, kertoo Jyväskylän yliopiston kiertotalouden professori Ari Väisänen.  

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´Ç²¹: 

• Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani Mikko Mönkkönen, mikko.monkkonen@jyu.fi, 050 441 3682 

• Ekologian professori Janne Kotiaho, janne.kotiaho@jyu.fi, 050 594 6881 

• Professori Ari Väisänen, ari.o.vaisanen@jyu.fi, 040 805 3719 

• Luonnonvarakeskus (Luke), biotalous- ja ympäristö -yksikön johtaja Jani Lehto, jani.lehto@luke.fi, 029 532 2370 

• Suomen ympäristökeskus (Syke), tutkimusjohtaja Eeva Primmer, eeva.primmer@syke.fi,  029 525 1521 

• °Õ²âö±è²¹¾±°ì°ì²¹¾±±ô³¾´Ç¾±³Ù³Ü²õ: 3-5 väitöskirjatutkijaa, luontojalanjäljen arvioinnin kehittämiseen: