Jyväskylän yliopisto sai 1,48 miljoonaa esineiden internetin tietoturvan parantamiseen tähtäävään hankkeeseen
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan koordinoima konsortiohanke on saanut Business Finlandilta yhteensä lähes 3 miljoonan euron rahoituksen esineiden internetin tietoturvan kehittämiseen. °Õ²âö±ð±ô䳾ä±è°ù´Ç´Ú±ð²õ²õ´Ç°ù¾± Tapio Frantin johtamassa hankkeessa on mukana 20 organisaatiota Suomesta, Ruotsista, Itävallasta ja Espanjasta.
Informaatioteknologian tiedekunnan työelämäprofessori Tapio Frantin johtama Collective intelligence supported by security aware nodes, CISSAN -hanke sai Business Finlandilta lähes 3 miljoonan rahoituksen. Jyväskylän yliopiston osuus rahoituksesta on 1,48 miljoonaa euroa.
Hanke on osa Bittiumin Wireless Oy:n veturihanketta. Sen tavoitteena on tuottaa uutta teoreettista ja kokeellista tietoa IoT-verkkojen kollektiiviseen älykkyyteen pohjautuvasta kyberturvasta.
– Hankkeessa kehitettävän älykkään IoT-verkon tarkoituksena on havaita ja estää erilaiset tunkeutumisyritykset IoT-verkkoon ja sen laitteisiin sekä havaita laitteiden siirrot, lisäykset ja peukaloinnit. Älykkään verkon tarkoitus on myös estää IoT-laitteiden käyttö verkkohyökkäyksiin, Tapio Frantti kertoo.
Frantin mukaan esineiden internetin yleistyminen ja siihen liittyvä infrastruktuuri on perusteellisesti muuttanut sitä, miten erilaisia ympäristöjä, kuten koteja, toimistoja, ajoneuvoja ja esimerkiksi sähköverkkoja ohjataan ja valvotaan.
IoT-järjestelmät ovat alttiita samanlaisille kyberhyökkäyksille kuin muutkin verkkoon kytketyt laitteet, mutta erityisesti laitteiden fyysinen peukalointi, injektointi sekä laitteiden sieppaaminen ja niiden käyttö kyberhyökkäyksiin ovat todennäköisempiä juuri IoT-laitteiden tapauksessa.
Älykkäässä IoT-verkossa jaetaan tietoturvatoimintoja verkon eri laitteille. Tämä tarkoittaa, että jokaisella solmulla on yksi tai useampi kyberturvallisuustoiminto. Laitteet ovat normaalisti yhteydessä verkkoon, mutta ne viestivät myös toistensa kanssa vaihtaen tietoturvaan liittyviä tietoja keskenään. Kaikilla laitteilla ei siis tarvitse olla täydellistä kyberturvatoiminnallisuutta, koska älykäs verkko huolehtii kokonaisturvallisuudesta.
– Tulevaisuudessa näitä ratkaisuja voidaan käyttää esimerkiksi teollisuusympäristöissä ja kodin laitteiden osana. Yksittäisen verkotetun jääkaapin tai kahvinkeittimen ei tarvitse hallita kaikkea kyberpuolustukseen liittyviä asioita, vaan tehtäviä jaetaan eri laitteille ja ne puolustautuvat yhdessä, Frantti kuvailee.
CISSAN-hankkeeseen osallistuu toimijoita Suomesta, Itävallasta, Espanjasta ja Ruotsista. Mukana on yhteensä kaksi yliopistoa, yksi tutkimusinstituutti ja sekä 18 yritystä.
