Jyväskylän yliopisto koordinoi kolmea uutta huippuyksikköä ja on mukana neljännessä
Suomen Akatemia on valinnut uudet tutkimuksen huippuyksiköt vuosille 2022–2029. Jyväskylän yliopisto johtaa kolmea uutta huippuyksikköä ja on lisäksi mukana Helsingin koordinoimassa yksikössä. Huippuyksikköohjelmaan valittiin 11 yksikköä, joissa työskentelee tutkimusryhmiä yhteensä 11 yliopistosta ja tutkimuslaitoksesta. Akatemia käy valittujen yksiköiden kanssa erilliset rahoitusneuvottelut.
Julkaistu
12.10.2021
– Jyväskylän yliopiston tulos on kerrassaan erinomainen ja ylittää optimistisimmatkin odotuksemme tässä erittäin kilpaillussa rahoitushaussa. Huippuyksiköt turvaavat pitkäjänteisen tutkimustoiminnan useilla tieteenaloillamme ja vahvistavat asemaamme tieteen eturintamassa, tutkimuksesta vastaava vararehtori Henrik Kunttu kommentoi.
– Olen erityisen ilahtunut tieteellisen kilpailukykymme laajuudesta, mikä näkyy päätöksessä, hän lisää.
Tiivistä yhteistyötä alkeishiukkasten tutkimuksessa
Fysiikan professori Tuomas Lappi johtaa Kvarkkiaineen tutkimuksen huippuyksikköä, joka tutkii tavallisen aineen pienimpien tunnettujen rakenneosien, kvarkkien ja gluonien, vuorovaikutuksia ja näistä muodostuvan alkeishiukkasaineen, kvarkki-gluoniplasman, ominaisuuksia. Tutkimusta tehdään yhteistyönä teoreettisen perustutkimuksen, mallinnuksen ja kokeellisten mittausten välillä, jotka ovat kaikki edustettuna huippuyksikön tutkimusryhmissä. Huippuyksikkö vahvistaa Jyväskylässä ennestäänkin poikkeuksellisen tiivistä yhteistyötä alan kokeellisen ja teoreettisen tutkimuksen välillä.
Oppimisvaikeuksien taustojen tutkimusta
Psykologian professori Paavo Leppäsen johtamassa oppimisen dynamiikan ja interventiotutkimuksen huippututkimusyksikössä (InterLearn) selvitetään oppimisvaikeuksien sekä niihin kytkeytyvien mielenterveysongelmien taustalla olevia neurobiologisia, kognitiivisia, sosio-emotionaalisia ja ympäristötekijöitä. Lisäksi ryhmä selvittää, miten nämä oppimisen vaikeuksien kehittymiseen vaikuttavat tekijät ovat yhteydessä toisiinsa – ja miksi jotkut selviävät ja toiset eivät nopeasti muuttuvan yhteiskunnan vaatimuksista. Tarkastelussa on myös se, millä tavoin nämä eri tekijät vaikuttavat oppimisen tuesta hyötymiseen. Ryhmä tulee kehittämään vaikuttavia tuen keinoja käytettäväksi erilaisissa oppimisympäristöissä. Tutkimuksessa sovelletaan integratiivista ja monitasoista persoona-orientoitunutta lähestymistapaa.
Tutkimuksen keskiössä ovat oppimisvaikeudet, joita esiintyy noin 10–20 % väestöstä. Oppimisen vaikeuksilla on suuri vaikutus yksilön hyvinvointiin ja elämän laatuun. Yksilön lisäksi vaikutukset ylettyvät myös talouteen, etenkin koulumaailmaan sekä terveyden ja sosiaalihuollon järjestelmiin.
Konsortion tutkimusryhmien jäsenet tulevat eri tutkimustraditioista ja niihin kuuluu Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen tutkimusryhmän lisäksi kasvatustieteiden laitoksen tutkimusryhmä, jonka ryhmänjohtajana toimii erityispedagogiikan professori Mikko Aro sekä Turun yliopiston psykologian ja logopedian laitoksen ja FinnBrainin tutkimusryhmä, jonka ryhmänjohtajana toimii kehityspsykologian apulaisprofessori Riikka Korja (TY).
Musiikin tutkimusta monitieteisesti
Musiikkitieteen professori Petri Toiviainen johtaa Musiikin, mielen, kehon ja aivojen huippuyksikköä, joka tutkii musiikkia multimodaalisena kokemuksena ja monipuolisena muutosvoimana läpi elämänkaaren, sekä terveydessä että sairaudessa. Tutkimus on erittäin monitieteistä ja empiiristä, sekä soveltavaa että perustutkimusta.
Huippuyksikkö selvittää, kuinka musiikin kognitiiviset, emotionaaliset, keholliset ja vuorovaikutukselliset kokemukset muuttuvat elämänkaaren aikana, miten ne ilmenevät erilaisissa sairauksissa ja häiriöissä ja kuinka musiikkipohjaiset interventiot voidaan optimoida tukemaan oppimista ja parantamaan emotionaalista, kognitiivista, motorista ja sosiaalista hyvinvointia.
Tutkijat pureutuvat myös näiden ilmiöiden taustalla oleviin yksilöllisiin, tilannesidonnaisiin, psykologisiin ja neuraalisiin mekanismeihin, jotka selittävät musiikin tehon. Tulokset soveltuvat paitsi arkielämään myös koulutus- ja kuntoutuskäyttöön.
Huippuyksikössä on mukana myös Helsingin yliopiston tutkijaryhmät, joita johtavat yksikön varajohtaja Teppo Särkämö (lääketieteellinen tiedekunta) ja Minna Huotilainen (kasvatustieteellinen tiedekunta).
Vuoden alussa aloittava huippuyksikkö on jo Toiviaisen toinen. Hän johti huippuyksikköä uosina 2008–2013. Toiviainen on ollut akatemiaprofessori kaudella 2014–2018.
Mutkikkaita matematiikan kysymyksiä
Jyväskylän yliopiston matematiikan ja tilastotieteen tutkijat ovat mukana Helsingin yliopiston koordinoimassa Satunnaisuuden ja rakenteiden huippuyksikössä. Siinä tutkitaan laaja-alaisesti matematiikan kysymyksiä, joihin yhdistyy mutkikkaita rakenteita ja satunnaisuutta. Professori Pekka Koskela toimii yksikön varajohtajana. Hänen tutkimusryhmänsä keskittyy matemaattiseen analyysiin ja osittaisdifferentiaaliyhtälöihin. Apulaisprofessori Eveliina Peltolan ryhmä tutkii matemaattista fysiikkaa. Professori Matti Viholan ryhmä keskittyy satunnaisuutta hyödyntävien algoritmien kehittelyyn ja analysoimiseen.
Tilaamalla Tiedonportti-uutiskirjeemme saat ajankohtaiset tiedeuutiset, -blogit ja -artikkelit suoraan sähköpostiisi. Voit perua kirjeen tilauksen koska tahansa.
