Ä¢¹½Ö±²¥

Yksinäisyydellä tarkoitetaan yleensä ihmisen negatiivista kokemusta sosiaalisten suhteidensa laadusta tai määrästä. Kyseessä on siis epäsuhta toivottujen ja todellisten ihmissuhteiden välillä.

Yksinäisyyteen liittyy sekä sosiaalinen että emotionaalinen ulottuvuus. Sosiaalinen yksinäisyys viittaa ihmissuhteiden ja sosiaalisten verkostojen määrälliseen vajaukseen ja emotionaalinen yksinäisyys läheisten ja merkityksellisten ihmissuhteiden puutteeseen. Siksi esimerkiksi parisuhteessa voi kokea yksinäisyyttä, jos suhteen emotionaalinen puoli ei vastaa omia toiveita. Yksinäisyys onkin aina subjektiivinen kokemus, joka ei välttämättä näy ulospäin.

Yksinäisyys tulee erottaa yksin olemisesta, joka voi olla luonteeltaan myönteistä ja vapaaehtoisesti tapahtuvaa eristäytymistä. Englanninkielinen käsite solitude viittaa tällaiseen myönteiseen yksinoloon, mutta sille ei ole vakiintunutta suomennosta. Yksinäisyyden muita lähikäsitteitä ovat esimerkiksi sosiaalinen eristäytyneisyys (social isolation) joka viittaa ihmiskontaktien objektiiviseen puuttumiseen, sekä syrjäytyminen (social exclusion), joka voi olla pitkään jatkuneen yksinäisyyden äärimmäinen seuraus.

Yksinäisyyttä esiintyy kaikissa ikävaiheissa, ja se voi olla luonteeltaan lyhytaikaista tai pitkäkestoisempaa. Pitkään jatkuessaan yksinäisyydestä voi muodostua ihmiselle jopa identiteetti, mikä voi johtaa haitalliseen noidankehään. Yksinäisyys esiintyy usein yhdessä muiden psykososiaalisten ongelmien kanssa, jolloin yksinäisyys voi olla myös seurausta jostain toisesta ongelmasta tai pahentaa ongelmia.

Nykypäivän teknologiat kuten sosiaalinen media ovat helpottaneet ihmiskontaktien etsimistä ja yhteydenpitoa, mutta verkkopohjainen vuorovaikutus ei tutkimusten perusteella sellaisenaan riitä paikkaamaan koettua vajetta sosiaalisissa suhteissa. Kasvokkaiset merkitykselliset ihmissuhteet ovat avainasemassa yksilöiden hyvinvoinnin kannalta.

Yksinäisyyden mittaamiseen käytetään usein UCLA-mittaria ja sen eri versioita, jotka mittaavat henkilön subjektiivista yksinäisyyden ja eristäytyneisyyden kokemusta. Käytössä on myös SELSA-mittari (The Social and Emotional Loneliness Scale for Adults), joka huomioi yksinäisyyden sosiaalisen ja emotionaalisen ulottuvuuden. Yksinäisyyttä saatetaan mitata myös yksittäisillä kysymyksillä. Lisäksi voidaan kartoittaa esimerkiksi yksin vietettyä aikaa tai koettua tyytyväisyyttä ihmissuhteisiin.

Koska yksinäisyys on moniulotteinen ilmiö ja pohjimmiltaan subjektiivinen kokemus, sen mittaamisessa on aina omat haasteensa. On esimerkiksi pohdinnanarvoista, missä määrin mittarit onnistuvat tavoittamaan vapaaehtoisesti tapahtuvaa yksin olemista, johon ei liity negatiivisia tunteita.

³¢Ã„±á¶Ù·¡°­±õ¸é´³´¡³¢³¢±õ³§±«±«°Õ°Õ´¡:

²Ñ¾±³Ù³Ù²¹°ù¾±±ôä³ó³Ù±ð¾±³Ùä:

DiTommaso, E., & Spinner, B. (1993). The development and initial validation of the Social and Emotional Loneliness Scale for Adults (SELSA). Personality and Individual Differences, 14(1), 127-134.

Hughes, M. E., Waite, L. J., Hawkley, L. C., & Cacioppo, J. T. (2004). A short scale for measuring loneliness in large surveys: Results from two population-based studies. Research on aging, 26(6), 655-672.

Russell, D., Peplau, L. A., & Cutrona, C. E. (1980). The revised UCLA Loneliness Scale: concurrent and discriminant validity evidence. Journal of Personality and Social Psychology, 39(3), 472.

Yksinäisyys ilmiönä:

Perlman, D., & Peplau, L. A. (1981). Toward a social psychology of loneliness. Personal relationships, 3, 31-56.
Weiss, R. S. (1973). Loneliness: the experience of emotional and social isolation. Cambridge, MA: MIT Press.

Yksinäisyys, terveys ja hyvinvointi:

Cacioppo, J. T., Hughes, M. E., Waite, L. J., Hawkey, L. C. & Thisted, R. A. (2006). Loneliness as a specific risk factor for depressive symptoms: Cross-sectional and longitudinal analyses. Psychology and Aging 21(1), 140-151.

Cattan, M., White, M,, Bond, J. & Learmouth, A. (2005). Preventing social isolation and loneliness among older people: a systematic review of health promotion interventions. Ageing and Society 25(1), 41-67.

Cutrona, C. E. & Russell, D.W. (1987). The provisions of social relationships and adaptation to stress. Advances in Personal Relationships, 1, 37-67

Dickens, A. P., Richards, S. H., Greavers, C. J. & Campbell, J. L. (2011). Interventions targeting social isolation in older people: a systematic review: BMC Public Health 11, 647.

Hawkley, L. C., & Cacioppo, J. T. (2010). Loneliness matters: A theoretical and empirical review of consequences and mechanisms. Annals of Behavioral Medicine, 40(2), 218-227.

Heinrich, L. M., & Gullone, E. (2006). The clinical significance of loneliness: A literature review. Clinical Psychology Review, 26(6), 695-718.

Holt-Lunstad, J., Smith, T. B., Baker, M., Harris, T., & Stephenson, D. (2015). Loneliness and social isolation as risk factors for mortality: a meta-analytic review. Perspectives on Psychological Science, 10(2), 227-237.

O’sullivan, R., Burns, A., Leavey, G., Leroi, I., Burholt, V., Lubben, J., ... & Prohaska, T. R. (2021). Impact of the COVID-19 pandemic on loneliness and social isolation: A multi-country study. International Journal of Environmental Research and Public Health, 18(19), 9982.

Perlman, D. (2004). European and Canadian studies of loneliness among seniors. Canadian Journal of Aging 23(2), 181-188.
Pinquart, M., Sorensen, S. (2001) Influences on loneliness in older adults: A meta-analysis. Basic and Applied Social Psychology, 23(4), 245-266.

Pynnönen, K., Törmäkangas, T., Rantanen, T., Tiikkainen, P. & Kallinen, M. (2018). Effect of a social intervention of choice vs. control on depressive symptoms, melancholy, feeling of loneliness, and perceived togetherness in older Finnish people: a randomized controlled trial. Aging & Mental Health 22(1), 77-84.

Pynnönen, K., Kokko, K., Saajanaho, M., Törmäkangas, T., Portegijs, E. & Rantanen T. (2021). Do opposite ends of same factors underlie life satisfaction vs. depressive symptoms among older people? Aging Clinical and Experimental Research 33, 2557-2564.

Yksinäisyys ja elämänkaari:

Qualter, P., Vanhalst, J., Harris, R., Van Roekel, E., Lodder, G., Bangee, M., ... & Verhagen, M. (2015). Loneliness across the life span. Perspectives on Psychological Science, 10(2), 250-264.

Yksinäisyys ja teknologiat:

Nowland, R., Necka, E. A., & Cacioppo, J. T. (2018). Loneliness and social internet use: pathways to reconnection in a digital world?. Perspectives on Psychological Science, 13(1), 70-87.

Sirola, A., Kaakinen, M., Savolainen, I., & Oksanen, A. (2019). Loneliness and online gambling-community participation of young social media users. Computers in Human Behavior, 95, 136-145.

Turkle, S. (2017). Alone Together: Why We Expect More from Technology and Less from Each Other. London: Hachette UK.