Ä¢¹½Ö±²¥

Ennen kouluikää tehdyillä kieli- ja muiden kognitiivisten taitojen arvioilla pystytään ennustamaan menestystä myöhemmässä PISA-lukutaitotutkimuksessa. Sama ennustemalli toimii ²õ±ð°ìä ns. riskilapsilla että verrokeilla. Selitysosuus sellaisilla lapsilla, joiden suvussa oli lukivaikeusriskiä, oli peräti 68 prosenttia. Heillä kaksivuotiaana mitattu kielitaito yksinään selitti lähes 34% PISA-lukutaidon vaihtelusta 13 vuotta myöhemmin. Verrokkiryhmässä kyettiin ennustamaan yhteensä 44 prosenttia 15-vuotiaan lukutaidosta. Verrokkilapsilla kielen merkitsevä yhteys PISA-lukutaitoon oli merkitsevä 3.5-vuoden iästä alkaen.

Kahtalaista vaikutusta luetun ymmärtämiseen

Luetun ymmärtämisessä ovat keskeisiä sanan tunnistaminen eli lukeminen ja kielellisten taitojen hallitseminen. Tutkimuksessa havaittiin, että kielitaidolla on ²õ±ð°ìä suora että välillinen yhteys luetun ymmärtämiseen.

– On luonnollista, että sanavaraston laajuus vaikuttaa siihen, miten ymmärrämme lukemaamme ja minkälaisia yhteyksiä lukemamme tekstin ja ajattelumme välille syntyy, yliopistonlehtori Kenneth Eklund sanoo.

Jos sanavarasto on laaja, niin ymmärtäminen helpottuu ja uuden tiedon linkittämiseen on useita kiinnekohtia.

– Kielitaito vaikutti myös siihen, miten luetun ymmärtämisen toinen komponentti, sanan tunnistamisen eli lukemisen taito, kehittyi. Kielitaito osoittautui luetun ymmärtämisen tärkeimmäksi ennustajaksi, mikä ei sinänsä ollut yllätys. Mutta yhteyden voimakkuus yllätti, kun ottaa huomioon pitkän, yli 10 vuoden, ennustevälin kielitaidon ja luetun ymmärtämisen välillä, Eklund jatkaa.

Riskilasten varhainen tunnistaminen on mahdollista

Tutkimuksessa havaittiin myös, että ²õ±ð°ìä kognitiiviset taidot ennen kouluikää että kouluiän luku- ja kirjoitustaidot olivat verrokkilapsia heikommat ensimmäisen 15 vuoden aikana niillä lapsilla, joilla oli suvussa lukivaikeusriski. Mutta yksilölliset erot taidoissa olivat suuria ja iso osa ns. riskilapsista suoriutui ikätovereidensa tasoisesti.

– Tuloksia tulisi mielestäni tulkita niin, että lukutaidon kehityksen suhteen vaarassa olevat lapset näyttäisivät olevan melko luotettavasti tunnistettavissa sukuriskin ja varhaislapsuuden kognitiivisten taitojen perusteella. Näin myös heidän kehitykseensä voidaan yrittää vaikuttaa tukemalla heidän kielitaitonsa ja kirjain-äännetietoisuustaitojensa kehitystä, Eklund jatkaa.

Esimerkiksi lapsen ja vanhemman yhteisillä lukuhetkillä voidaan merkittävästi edistää lapsen sanavaraston kasvua ja valmiuksia lukemisen perustaitojen oppimiseen.

Tutkimuksen perusteella olisikin syytä kiinnittää erityistä huomioita niiden lasten varhaiseen kielelliseen kehitykseen, joiden suvussa on lukivaikeutta. – Hankkeessamme on kehitetty ns. lukivalmiusseula, jonka avulla riskilapset ovat tunnistettavissa, Eklund lisää.

Tutkimuksen ovat toteuttaneet Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan tutkijat Kenneth Eklund, Minna Torppa, Sari Sulkunen ja Timo Ahonen ²õ±ð°ìä Pekka Niemi Turun yliopistosta. Tulokset on julkaistu Journal of Individual Differences –lehdessä.

Tutkimukseen osallistujat kuuluivat Jyväskylän yliopistossa toteutettuun Lapsen kielen kehitys ja suvussa kulkeva lukivaikeus -pitkittäistutkimushankkeeseen, jossa 200 keskisuomalaista lasta on seurattu syntymästä varhaisaikuisuuteen.

Noin 100 lapsella tutkituista oli suvussa kulkeva lukivaikeusriski, ja heidän kehitystään verrattiin saman suuruiseen kontrollilasten joukkoon, joilla ei tällaista riskiä ollut. Tutkimus on alkanut vuonna 1992 professori Heikki Lyytisen johdolla ja jatkuu yhä. Tällä hetkellä tutkittavat ovat 22–26-vuotiaita.

Julkaisun tiedot

Eklund, K., Torppa, M., Sulkunen, S., Niemi, P. & Ahonen, T. Early cognitive predictors of PISA reading in children with and without family risk for dyslexia. Journal of Individual Differences, 64, 94–103. doi:10.1016/j.lindif.2018.04.012

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:

Kenneth Eklund, Kenneth.M.Eklund@jyu.fi, 050-59 44 836
Tiedottaja Anitta Kananen, tiedotus@jyu.fi, puh. 040 805 4403