Järvikivet virikkeinä antavat puhtaita kiviä paremman suojan kasvatuskaloille bakteeritauteja vastaan

Jyväskylän yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen yhteistutkimus osoitti virikekasvatuksella olevan myönteisiä vaikutuksia kalojen hyvinvointiin. Tutkimuksessa selvisi, että järvivedestä peräisin olevien kivien käyttö virikkeinä kasvatusaltaissa paransi merkittävästi lohikalojen selviytymistä bakteeritaudista. Kalat selvisivät taudista paremmin kuin altaissa, joissa oli puhtaita kiviä tai joissa ei ollut kiviä lainkaan. Lisäksi kivien määrän kasvattaminen alensi taudin haitallisuutta. Tuloksia voidaan hyödyntää kasvatuskaloissa esiintyvien tautien torjunnassa. Tutkimus julkaistiin kansainvälisessä Antibiotics-julkaisusarjassa maaliskuussa 2021.
Tutkimuksessa selvisi, että järvivedestä peräisin olevien kivien käyttö virikkeinä kalojen kasvatusaltaissa paransi merkittävästi lohikalojen selviytymistä bakteeritaudista. Kuva: Luke/Pekka Hyvärinen
Julkaistu
15.4.2021

Kalankasvatuksen volyymi kasvaa jatkuvasti. Loiset ja taudit ovat merkittäviä haittatekijöitä kalanviljelyssä, ja ekologisia, lääkkeiden käyttöä vähentävien kasvatusmenetelmien kehittämiselle on kasvava tarve.

Kalojen virikekasvatuksessa kasvatusaltaisiin sijoitetaan kaloille suojapaikkoja tarjoavia rakenteita. Tämän on todettu parantavan kalojen vastustuskykyä tauteja vastaan. Menetelmän vaikutusmekanismit ovat vielä epäselviä.

”Tutkimme tässä kokeessa virikkeiden laadun ja määrän vaikutusta meritaimenen ja järvilohen poikasten selviytymiseen kalanviljelyssä yleisesti esiintyvästä flavobakteeri-tartunnasta. Virikealtaissa, joissa käytettiin vain kourallista ennalta järvivedessä käsiteltyjä kiviä, kalojen selviytyminen oli merkittävästi parempaa verrattuna puhtaisiin virikekiviin ja kivettömiin standardialtaisiin, kertoo yliopistonlehtori Anssi Karvonen Jyväskylän yliopistosta.

Karvosen mukaan myös kivien suuremmalla määrällä näyttäisi olevan samanlainen myönteinen vaikutus.

”Tulokset viittaavat siihen, että kivien käsittely järvivedessä muodostaa niiden pinnalle mikrobiyhteisön, joka pystyy torjumaan haitallisia bakteereja. Jatkotutkimukset mikrobiyhteisön rakenteen osalta ovat käynnissä”, Karvonen sanoo.

Virikkeiden täsmäkäytöstä apua tautien torjuntaan

Juuri julkaistu tutkimus lisää tietoa virikkeiden käytön ja tautien esiintymisen välisestä dynamiikasta. Taudin puhkeamiseen ja haitallisuuteen voi vaikuttaa se, miten ja milloin virikkeet laitetaan kala-altaaseen.

Tulokset ovat merkittäviä kasvatuskalojen terveyden ja kasvatukseen liittyvien kustannusten kannalta.

”Tutkimuksen perusteella voidaan olettaa, että tietynlaisten tai -laatuisten virikkeiden käyttö juuri ennen taudin oletettua puhkeamista voi vähentää taudin haitallisuutta ja tarvittavien lääkehoitojen määrää. Tällaisella niin sanotulla virikkeiden täsmäkäytöllä voidaan myös mahdollisesti vähentää altaiden puhdistustarvetta ja edelleen virikekasvatukseen liittyviä työkustannuksia”, sanoo johtava tutkija Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskuksesta.

”Virikekasvatusta sovelletaan jo tuotantomittakaavan istukaspoikasten kasvatukseen yhteistyössä kalanviljely-yritysten kanssa. Voimalohi Oy:n kalanviljelylaitoksilla on myös käynnissä testejä uusista käyttäjäystävällisemmistä virikerakenteista merilohen istukaspoikasten kasvatuksessa”, Hyvärinen kertoo.

Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia ja Euroopan Meri- ja Kalatalousrahasto.

Linkki Antibiotics-sarjan julkaisuun:

äپٴᲹ:

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
Viestinnän asiantuntija Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, +358 50 472 1162
/science/fi
jyuscience jyuscience jyuscience