Iskut ja tärähdykset arkiliikunnassa voivat hidastaa luuntiheyden heikkenemistä
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että reisiluun kaulan luun mineraalitiheys heikkeni, mutta rakenteelliset ominaisuudet säilyivät tai jopa hieman paranivat vuoden kestäneen monipuolisen liikuntaharjoittelun aikana 70–85-vuotiailla, aiemmin vähän liikkuneilla henkilöillä. Reippaammin ja kovatehoisemmin liikkuneilla henkilöillä luuntiheys heikentyi vähemmän kuin henkilöillä, jotka liikkuivat vähemmän ja kevyemmin.
- Luuston kannalta lyhytkestoisetkin aktiivisuuspurskeet voivat olla merkityksellisiä, ja siksi tarkastelimme liikkumista myös yksittäisten iskujen määrän ja voimakkuuden kautta. Esimerkiksi kävelyssä ja juoksussa askelesta aiheutuvien iskujen voimakkuudessa on eroa. Havaitsimme, että vähintään reipasta kävelyä vastaavat iskut olivat yhteydessä parempaan luun mineraalitiheyden säilymiseen, havainnollistaa tutkijatohtori Tiina Savikangas.
Liikkumisen määrä ja teho tyypillisesti vähenevät ja luuston kunto heikkenee ikääntymisen myötä. Voimaharjoittelu ja iskutyyppinen liikunta, kuten juoksu ja hyppely, voivat kuitenkin hidastaa ikääntymiseen liittyvää luuston heikkenemistä. Tässä tutkimuksessa uutta oli, että liikuntaharjoittelun lisäksi tarkasteltiin arjessa tapahtuvan päivittäisen liikkumisen merkitystä. Tulosten perusteella päiviin kannattaa pyrkiä lisäämään luustoa kuormittavaa aktiivisuutta.
- Arkeen on mahdollista sisällyttää pienissä paloissa hieman kovatehoisempaakin aktiivisuutta esimerkiksi reippaiden kävelyspurttien ja porraskävelyn muodossa.
Hyppelyä vastaavia iskuja ja tärähdyksiä voi saada aikaan myös ilman varsinaista hyppyä siten, että nousee ensin päkiöille ja pudottautuu sitten alas, vinkkaa tutkijatohtori Tuuli Suominen.
Tämän tutkimuksen kohteena ollut reisiluun kaula on erityisen altis murtumille kaatumisen yhteydessä. Sekä reisiluun kaulan luun mineraalitiheys että kaatumisten ehkäisy ovat olennaisia lonkkamurtumien ehkäisyn kannalta.
- Erityisesti vähän liikuntaa harrastavilla iäkkäillä henkilöillä arkiliikkumisen tehostaminen voi auttaa ylläpitämään luustoa ja ehkäisemään murtumia myös parantuneen toimintakyvyn ja lihasvoiman kautta. Hyvä toimintakyky ja lihasvoima pienentävät kaatumisen riskiä, mutta ne mahdollistavat myös luun tehokkaamman kuormittamisen, toteavat Savikangas ja Suominen.
Tutkimus on osa liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa vuosina 2017–2020 toteutettua PASSWORD-tutkimusta. Tähän osatutkimukseen osallistui 299 jyväskyläläistä 70–85-vuotiasta miestä ja naista, jotka liikkuivat ennen tutkimuksen alkua suosituksia vähemmän. Kaikki tutkittavat osallistuivat nousujohteiseen lihasvoima-, kestävyys-, tasapaino- ja liikkuvuusharjoittelua sisältäneeseen liikuntaohjelmaan. Puolet tutkittavista osallistui liikuntaohjelman lisäksi tiedonkäsittelytaitoihin kohdentuneeseen tietokoneharjoitteluun. Fyysisen aktiivisuuden määrää ja tehoa mitattiin liikemittareilla ennen liikuntaharjoittelun alkua ja puolen vuoden harjoittelun jälkeen. Reisiluun kaulan kapeimman kohdan luuntiheyttä ja rakenteellisia ominaisuuksia mitattiin kaksienergisellä röntgenabsorptiometrialla ennen harjoittelun alkua ja vuoden kestäneen liikuntaohjelman jälkeen.
PASSWORD-tutkimusta johtaa liikuntagerontologian professori Sarianna Sipilä. Tutkimuksen on rahoittanut Suomen Akatemia.
ܱäܱ첹:
Savikangas T*, Suominen TH*, é M, Rantalainen T & Sipilä S (2024). Changes in femoral neck bone mineral density and structural strength during a 12-month multicomponent exercise intervention among older adults – Does accelerometer-measured physical activity matter? Bone. 178; 116951. .
*jaettu ensimmäinen kirjoittajuus
äپٴᲹ:&Բ;
Tutkijatohtori Tiina Savikangas, tiina.m.savikangas@jyu.fi, puh. +358 50 415 6353
Tutkijatohtori Tuuli Suominen, tuuli.suominen@jyu.fi, puh. +358 40 805 4857
