Ģ��ֱ��

Avoimen väylällä opiskelija tutustuu historiaan tieteenalana sen perusopinnoissa. Lisäksi historian väylällä harjoitellaan yliopisto-opinnoissa tärkeitä akateemisia taitoja Praktikum-kurssilla sekä kieli- ja viestintäopinnoissa.

Väylällä suoritettujen opintojen jälkeen opiskelijalla on monipuoliset valmiudet tehdä historian yliopisto-opintoja aina tutkintoon saakka. Väylältä voi hakea Jyväskylän yliopistoon korkeakoulujen yhteishaussa. Koulutuksesta vastaava varajohtaja Piia Einonen historian ja etnologian laitokselta kertoo, että väylältä valitaan viisi opiskelijaa historian kandidaatti- ja maisteriohjelmaan. 

Väyläopintoja historiaan ja muihin yliopiston hakukohteisiin voi suorittaa Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa. Muissa avoimissa suoritettujen opintojen soveltuvuutta voi tiedustella Jyväskylän yliopiston hakijapalveluista.

Uudistettu avoimen väylä on hakutapana

Avoimen väylän kautta voi hakea yliopistoon, kun hakija on suorittanut vähintään 35 opintopistettä historian kandidaatin tutkintoon sisällytettävissä olevia opintoja. Opinnot ovat suoritettavissa yhdessä lukuvuodessa opiskelutahdista riippuen. Lisäpisteitä väylähakuun voi hankkia suorittamalla historian aineopintoja.

• Tutustu historian koulutusohjelman valintaperusteisiin ja vaadittaviin väyläopintoihin tällä sivulla

Avoimen yliopiston koulutuspäällikkö Mirva Huovinen kannustaa historiasta tieteenalana kiinnostuneita aloittamaan opiskelun avoimessa yliopistossa vaikka heti, sillä historian perusopintoihin voi ilmoittautua milloin vain.

”Meitä on niin monenlaisia, että todistusvalinnan ja valintakokeiden rinnalla on tärkeää olla myös avoimen väylän hakumahdollisuus. Eri opiskelijavalintatapojen kautta erilaiset oppijat voivat päästä kiinni opintoihimme”, varajohtaja Einonen sanoo.

Väyläopinnot nopeuttavat tutkinnon valmistumista

Huovinen ja Einonen uskovat, että väylän kautta hakevat opiskelijat ymmärtävät, millaisiin opintoihin he ovat tulossa. antavat tietoa historiasta oppiaineena, aineopintojen käytännönläheinen  perehdyttää yliopisto-opiskeluun. Praktikum-jaksolle ilmoittautuessa kannattaa tarkistaa mitkä opinnot on hyvä opiskella ennen ko. jaksoa.

”Praktikumissa harjoitellaan akateemisia opiskelutaitoja, kuten kriittistä ajattelua, lähteiden käyttöä, akateemista kirjoittamista sekä seminaarityöskentelyä. Opiskelijoiden korkeakoulukelpoisuutta voidaan mitata opiskelijavalinnassa myös näissä taidoissa”, Einonen kertoo.

Praktikumissa harjoitellaan akateemisia opiskelutaitoja, kuten kriittistä ajattelua, lähteiden käyttöä, akateemista kirjoittamista sekä seminaarityöskentelyä.

Historian väylältä tutkinto-opiskelijaksi päässyt on käytännössä suorittanut jo pääosan ensimmäisen yliopistovuoden opinnoista. Hän voi aloitella varsinaisia opintojaan sivuaineiden parissa ja orientoitua rauhassa varsinaiseen yliopisto-opiskeluun tai jatkaa suoraan toisen vuoden opintoihin.

Historia tieteenalana auttaa informaatiotulvassa luovimiseen

Mihin historiaa tieteenalana sitten tarvitaan? Einosen mukaan historia auttaa ymmärtämään, mistä monet nykypäivän ilmiöt kumpuavat. Lisäksi se antaa asiantuntemusta tiedonhallintaan ja tiedon kriittiseen analyysiin.

”Historian sisältöjen ja menetelmien osaaminen on aina vain tärkeämpää. Tällaisessa maailmassa, jossa tietoa tulvii, tarvitaan niitä ihmisiä, jotka osaavat suhtautua tulvan sisältöihin kriittisesti, etsiä oikeita lähteitä ja tuottaa näin luotettavaa tietoa. Samalla he osaavat tuottaa ymmärrystä menneestä ja selittää näin myös nykyhetkeä, kuten tämän päivän poliittisia jännitteitä”, Einonen toteaa.

Historian opiskelun tuottama kyky hallita kokonaisuuksia on myös merkittävä työelämätaito sirpaleisen informaation maailmassa.

Einosen mukaan historian opiskelun tuottama kyky hallita kokonaisuuksia on myös merkittävä työelämätaito sirpaleisen informaation maailmassa.

”Eräs alumnimme kertoi, että opinnoissa kartutettu osaaminen on auttanut käsittelemään isoja kokonaisuuksia ja laajoja aineistoja myös työssä.”