Ģ��ֱ��

Akatemiatutkija Eija Laakkosen johtamalle hankkeelle ”Menopaussiin liittyvät erot kuljetinkompleksi HDL:n koostumuksessa ja toiminnassa (MATCH)” myönnettiin noin puolen miljoonan euron rahoitus neljälle vuodelle.
Hankkeessa tutkitaan veren HDL-partikkelin koostumusta ja sen vaikutuksia elimistössä vaihdevuosien aikana. Ennen vaihdevuosia HDL toimii sairauksilta suojaavana molekyylinä sen kuljettaessa kolesterolia valtimoista maksaan.

”Paradoksaalisesti sekä fyysinen aktiivisuus että vaihdevuodet nostavat veren HDL-kolesterolitasoja, mutta vaihdevuosien aikana tämä lisäys ei olekaan sairauksilta suojaava. HDL on monimutkainen partikkeli, jonka tehtävät eivät rajoitu kolesterolin kuljettamiseen. MATCH-projektissa selvitämme, muuttuuko vaihdevuosissa joku muu HDL:n komponentti, joka sitten vaikuttaisi HDL-partikkelin toimintaan ja siten kehon aineenvaihduntaan ja lopulta sairastumisriskiin”, Laakkonen kertoo.

Solu- ja molekyylivirologian dosentti Maija Vihinen-Ranta sai lähes 550 000 euron rahoituksen tutkimukseen, jossa tutkitaan herpesviruksen kapsidien ja lähetti-RNA:n uloskuljetusta tumasta.

Herpesvirusinfektio aiheuttaa huomattavia muutoksia isäntäsolun tuman rakenteeseen. Infektion aikaansaamien rakennemuutosten ja viruksen tumansisäisten vuorovaikutusten ymmärtäminen edistää viruksen käyttämien tuman kuljetusprosessien tuntemusta. Tieto hyödyttää muun muassa virusgeeniterapian ja virustautien hoidon kehittämistä.

”Tutkimuksessamme keskitymme tarkastelemaan mekanismeja, joilla viruksen proteiinit muokkaavat tuman kromatiinia. Seuraamme myös viruksen lähetti-RNA:n ja tumassa rakentuvien viruskapsidien liikkuvuutta kromatiiniverkostossa. Käytämme tutkimuksessamme huipputason kuvantamistekniikoita esimerkiksi korkean resoluution fluoresenssimikroskopiaa, elektronimikroskopiaa ja pehmytröntgentomografiaa yhdistettynä korkealaatuiseen kuva-analyysiin ja biofysikaaliseen mallintamiseen”, sanoo Maija Vihinen-Ranta.

Yliopistonlehtori Sami Taipale sai reilun 500 000 euron rahoituksen tutkimukseen, jossa selvitetään ilmastonmuutoksen vaikutuksia makean veden lajien ravintoarvoon. Projektissa tutkitaan genetiikan ja molekyylispesifisten isotooppien avulla kalojen kykyä valmistaa EPA- ja DHA-rasvahappoja lyhytketjuisista omega 3-rasvahapoista.

Ravintoketjussa kuluttajat ovat riippuvaisia välttämättömistä rasvahapoista ja aminohapoista, joita tuottavat makeavesien ravintoketjuissa vain muutamat kasviplanktonin luokat. Ne syntetisoivat eli valmistavat monityydyttymättömiä rasvahappoja yksinkertaisimmista rasvahapoista. Nämä rasvahapot ovat tärkeitä myös ihmisille.

Ilmastonmuutos muuttaa järvien fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia ja se muuttaa järvien kasviplanktonin lajistoa. Se tulee vaikuttamaan myös EPA- ja DHA-rasvahappojen sekä välttämättömien aminohappojen saatavuuteen.

”Tässä projektissa tutkitaan ilmastonmuutosten vaikutusta aminohappojen, EPA:n ja DHA:n tuotantoon eri tyyppisten järvien kasviplanktonissa ja siirtymistä ravintoketjussa kalan ravintoarvoon. Ilmastonmuutosten vaikutukset välttämättömien biomolekyylien pitoisuuksiin ennustetaan rakennettujen mallien avulla”, kertoo Sami Taipale.

������ä�پ���ٴ��Ჹ:
Eija Laakkonen +358408053588, eija.k.laakkonen@jyu.fi
Maija Vihinen-Ranta puh. +358 40 024 8118, maija.vihinen-ranta@jyu.fi
Sami Taipale, puh. +358 40 805 4121, sami.taipale@jyu.fi