Häiriintynyt syömiskäyttäytyminen ja tietyt ruoka-aineet voivat lisätä naisten virtsankarkailun riskiä keski-iässä
Lantionpohjan toimintahäiriöiden esiintyvyydet kasvavat naisen lähestyessä vaihdevuosi-ikää. Estrogeenin puutos, sidekudoksen luonnollinen ikääntyminen, raskaudet ja synnytykset sekä muut vatsaontelon painetta lisäävät tekijät saattavat johtaa lantionpohjan rakenteelliseen ja toiminnalliseen heikkenemiseen. Elämäntavoilla, esimerkiksi syömiskäyttäytymisellä, voi olla vaikutusta lantionpohjan toimintahäiriöiden syntyyn.
– Syömiskäyttäytymisen ja lantionpohjan toimintahäiriöiden oireiden välistä yhteyttä ei ole juurikaan tutkittu aiemmin.
– Selvitimme, kuinka häiriintynyt syömiskäyttäytyminen voi vaikuttaa oireiden ilmaantumiseen, väitöskirjatutkija Mari Kuutti Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta kertoo
Häiriintyneellä syömiskäyttäytymisellä tarkoitetaan ylensyöntiä, rajoittavaa syömiskäyttäytymistä sekä edellisten vuorottelua.
– Tutkimuksessamme naisilla, jotka raportoivat enemmän häiriintynyttä syömiskäyttäytymistä, oli suurempi riski kokea lantionpohjan toimintahäiriöiden oireita kuin normaalia syömiskäyttäytymistä raportoineilla, Kuutti kertoo.
Tutkittuja lantionpohjan toimintahäiriöitä olivat tässä tutkimuksessa ponnistusvirtsankarkailu, pakkovirtsankarkailu, ulosteenkarkailu sekä ummetus ja ulostamisvaikeudet.
Lantionpohjan toimintahäiriöt ovat yleisiä
Yli puolella tutkimukseen osallistuneista naisista oli jokin lantionpohjan toimintahäiriö. Yleisin häiriöistä oli ponnistusvirtsankarkailu. Tutkimus osoitti, että syömiskäyttäytymisen lisäksi tiettyjen ruoka-aineiden nauttiminen oli yhteydessä lantionpohjan toimintahäiriöiden oireiden esiintymiseen.
– Tutkimme useiden yleisten suomalaisten ruoka-aineiden mahdollista negatiivista ja positiivista yhteyttä lantionpohjan toimintahäiriöiden oireisiin, Kuutti kertoo.
Esimerkiksi paljon prosessoitujen valmisruokien ja pikaruokien runsaampi kulutus lisäsi riskiä kokea ponnistus- ja pakkovirtsanvirtsankarkailun oireita.
-Runsaampi hedelmien kulutus sekä kokonaisuudessaan laadukkaampi ruokavalio puolestaan pienensivät ponnistusvirtsankarkailun riskiä.
Tietoisuutta syömiskäyttäytymisen ja muiden muutettavissa olevien elintapojen vaikutuksista lantionpohjan toimintakykyyn täytyy lisätä, jotta oireille alttiita naisia voidaan ohjata kohti terveyttä edistävää syömiskäyttäytymistä.
Tutkimus on osa laajempaa ERMA-tutkimusta, johon osallistui yli 1000 jyväskyläläistä 47–55-vuotiasta perustervettä naista. Syömiskäyttäytyminen sekä demografiset tekijät (ikä, kehon painoindeksi, koulutus, työn fyysinen kuormittavuus ja fyysinen aktiivisuus) ja gynekologiset tekijät (raskaudet, synnytykset, vaihdevuosistatus ja mahdollinen kohdunpoisto) selvitettiin kyselylomakkeiden avulla itse raportoiden.
äپٴᲹ:
äö쾱Ჹٳٰܳ쾱Ჹ Mari Kuutti, mari.a.kuutti@jyu.fi, p. 044 9724473
Apulaisprofessori Eija Laakkonen, eija.k.laakkonen@jyu.fi, p. 040 8053588
Lisätietoja ERMA-tutkimuksesta:
ܱäܱ첹:
Kuutti MA, Hyvärinen M, Lankila H, Aukee P, Hietavala E-M, Laakkonen EK. Association of eating behavior with symptoms of pelvic floor disorders in middle-aged women: An observational study. Women’s Health. 2024;20. doi:10.1177/17455057241305075
Linkki julkaisuun:
