Generatiivisen tekoälyn mahdollisuuksia ohjelmistotuotannon tehostamisessa tutkiva hanke sai 840 000 euron rahoituksen

Jyväskylän yliopisto on saanut Business Finlandilta 840 000 euron rahoituksen hankkeelle, jonka tavoitteena on tutkia generatiivisen tekoälyn mahdollisuuksia ohjelmistokehitysprosessien tehokkuuden ja ohjelmistotuotteiden laadun parantamisessa. Konsortiohankkeessa on mukana viisi suomalaista yritystä sekä useita ulkomaisia toimijoita. Hankkeen kokonaisrahoitus on 1,2 miljoonaa euroa, josta 30 % on yliopiston omaa rahoitusta.
Tommi Mikkonen
professori Tommi Mikkonen johtaa tekoälyn hyödyntämistä ohjelmistotuotannossa tutkivaa hanketta, joka sai Business Finlandilta 840 000 euron rahoituksen.
Julkaistu
13.5.2025

Business Finland on myöntänyt Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnalle yhteensä 840 000 euron rahoituksen Generative AI for the Software Development Life Cycle -nimiselle hankkeelle. Hankkeen tavoitteena on tutkia generatiivisen tekoälyn hyödyntämistä ohjelmistotyössä koko ohjelmistojen elinkaaren matkalta.

Konsortiohankkeessa on mukana Jyväskylän yliopiston lisäksi viisi Suomessa toimivaa yritystä. 

Hankkeen kokonaisrahoitus Suomessa on yli kuusi miljoonaa euroa. Jyväskylän yliopiston osuus budjetista on 1,2 miljoonaa euroa, josta 30 % on omarahoitusta. Konsortiossa on lisäksi mukana useita ulkomaisia toimijoita.

Hanketta Jyväskylässä johtava professori Tommi Mikkonen kertoo, että hankkeen päätavoitteena on lisätä ohjelmistokehitysprosessien tehokkuutta ja parantaa ohjelmistotuotteiden laatua.

”Suuria kielimalleja pystytään hyödyntämään tehokkaasti kaikissa ohjelmistokehityksen elinkaaren vaiheissa aina suunnittelusta ja kehityksestä ohjelmiston testaamiseen ja ylläpitoon. Meidän tavoitteemme on projektissa myös kehittää räätälöityjä tekoälymalleja ja työkaluja, jotka tukevat koko ohjelmistokehitysprosessia”, Mikkonen kuvailee.

Tutkimushankkeessa mukana olevien yritysten on tarkoitus ottaa tutkimustulokset suoraan käyttöön osana omaa liiketoimintaansa.

Suuret kielimallit voivat tukea ohjelmistokehitystä tehokkaasti jopa vähäisellä tehtäväkohtaisella koulutuksella, mutta niiden käyttö on edelleen kokeellista ja siihen liittyy myös riskejä ja haasteita.

”Hankkeessa on tarkoitus keskittyä tutkimaan myös haasteita, jotka liittyvät tekoälymallien tietosuojaan ja oikeudellisiin kysymyksiin, ekologiseen ja sosiaaliseen kestävyyteen, luotettavuuteen sekä tekoälyn koulutusmateriaalien tuottamiin vääristymiin”, Mikkonen kertoo.