Erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan määrät tuplaantuvat – poikasten palautus kotijokiin alkaa

Norjassa laitoskasvatuksessa kaksi vuotta kasvaneet jokihelmisimpukan eli raakun poikaset palaavat Mustion- ja Ähtävänjokeen kesäkuussa. Ilman apua nämä raakkukannat katoaisivat kahdessakymmenessä vuodessa. Palautus tuplaa Mustion- ja Ähtävänjoen raakkujen määrän ja antaa toivoa niiden tulevaisuudesta. Perjantaina 18.6.2021 järjestetään aiheesta mediatilaisuudet Ähtävän- ja Mustionjoella.
Norjassa kasvaneet raakut palautetaan kotijokiin kesäkuussa. Kuva: Metsähallitus/Jari Ilmonen
Julkaistu
15.6.2021

Uudellamaalla sijaitsevan Mustionjoen ja Pohjanmaalla sijaitsevan Ähtävänjoen jokihelmisimpukat eli raakut on todettu liian huonokuntoisiksi lisääntymään luonnossa. EU-rahoitteisessa Freshabit Life IP -hankkeessa on käynnissä raakkujen pelastusoperaatio.

Syksyllä 2016 huonokuntoisia raakkuja siirrettiin kuntoutukseen Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalle. Kahden vuoden hellä hoiva, ruokinta ja puhdas vesi tuottivat tulosta: syksyllä 2018 raakut tuottivat glokidium-toukkia. Toukat kasvoivat talven lohen ja taimenen kiduksilla, kunnes aloittivat elämänsä pienen pieninä simpukoina heinäkuussa 2019.

”Koska Suomessa ei vielä tuolloin ollut raakunpoikasten laitoskasvatustoimintaa, Konnevedellä syntyneet pikkusimpukat lähetettiin kahdeksi vuodeksi Norjan Austevollin kasvatuslaitokseen. Nyt noin viiden millimetrin mittaiseksi kasvaneiden poikasten on aika palata kotijokiinsa”, kertoo erikoissuunnittelija Jari Ilmonen Metsähallituksen Luontopalveluista.

Raakun selviytymisestä luonnossa on jo kokemusta

Mustionjoen raakkukannan arvioidaan olevan 1100-1300 yksilöä ja Ähtävänjoen 1000-1200 yksilöä. Norjan kasvattamossa oli 1700 Mustionjoen ja 1700 Ähtävänjoen raakun poikasta.

Tänä kesänä kummastakin Norjan populaatiosta 1200 palautetaan kotijokiinsa ja loput raakut jäävät Konneveden tutkimusasemalle geenipankiksi. Palautettavat poikaset tuplaavat jokien raakkumäärän. Raakku on kuitenkin lisääntymiskykyinen vasta noin 20 vuoden iässä ja sitä ennen on vielä monta vaaraa edessä.

”Vesien liettyminen estää veden virtailun joen pohjasorassa tukahduttaen raakun pienet poikaset. Myös kalojen vaelluksen estävät rakenteet ovat ongelma, koska raakun toukka tarvitsee populaatiosta riippuen lohen tai taimenen kehittyäkseen simpukaksi. Odotukset ovat kuitenkin korkealla. ’Koeputkipoikasten’ selviytymistä kokeiltiin jo vuosi sitten pienellä pioneerijoukolla, joista suurin osa selviytyi ensimmäisestä vuodestaan luonnossa", kertoo professori Jouni Taskinen Jyväskylän yliopistosta.

Raakut palautetaan vesistöihin soralaatikoissa, jotta niiden selviytymistä voidaan seurata.

Kutsu mediatilaisuuteen perjantaina 18.6.2021

Freshabit LIFE IP -hanke järjestää perjantaina 18.6. klo 10.00 mediatilaisuudet sekä Mustion- että Ähtävänjoella. Tervetuloa kokemaan paikan päällä, miten raakkujen palautus tapahtuu.

Ilmoittaudu mukaan:
Ähtävänjoki: Johtava vesitalousasiantuntija Jukka Pakkala, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, jukka.pakkala@ely-keskus.fi, puh. 0295 027 893
Mustionjoki: Hankepäällikkö Juha-Pekka Vähä, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry., juha-pekka.vaha@luvy.fi, puh. 045 7550 7727

Lisätietoja raakkututkimuksesta:
Konneveden tutkimusasema: Professori Jouni Taskinen, Jyväskylän yliopisto, jouni.k.taskinen@jyu.fi, puh. 040 355 8094
Freshabit LIFE IP: Erikoissuunnittelija Jari Ilmonen, Metsähallitus, jari.ilmonen@metsa.fi, puh. 040 831 8307

Viestinnän asiantuntija Tanja Heikkinen, Jyväskylän yliopisto, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, puh. 050 472 1162
/fi
/science/fi