Enemmistö suomalaislapsista edelleen huippulukijoita – osaamiserot kasvussa

Suomen neljäsluokkalaiset pärjäsivät jälleen erinomaisesti Kansainvälisessä lasten lukutaitotutkimuksessa (PIRLS 2021), johon otti osaa 57 maata ja aluetta. Paras lukutaito on Singaporessa ja Kiinan erityishallintoalueella Hongkongissa. Suomen pistemäärä (549 pistettä) oli kuitenkin laskenut merkitsevästi vuoden 2016 tuloksesta (566), kuten useimmissa muissakin maissa. Oppilaiden väliset lukutaitoerot ovat aikaisempaa suurempia. Tutkimus osoittaa, että Suomessa lasten lukutaidon vaihtelua selittävät tällä hetkellä vahvimmin lapsen luottamus omaan lukutaitoonsa, lapsen ennen kouluikää saavuttamat lukemiseen liittyvät taidot, lasten oma kiinnostus lukea, perheen lukemista tukevat resurssit sekä vanhempien oma kiinnostus lukemiseen ja lukemiseen liittyvä toiminta lastensa kanssa.
Julkaistu
16.5.2023

Muissa suomalaisoppilaiden lukutaitoa mittaavissa tutkimuksissa havaittu osaamistason lasku näkyy nyt ensimmäisen kerran merkitsevänä myös PIRLS-tutkimuksessa. Erinomainen lukutaidon taso on 14 %:lla oppilaistamme ja heikko tai erittäin heikko 16 %:lla. Vuonna 2016 vastaavat luvut olivat 18 % ja 9 %. Heikkojen lukijoiden määrä on siis lähes kaksinkertaistunut.

– Erinomaisten lukijoiden väheneminen ja heikkojen määrän kasvu pitää kääntää, sillä pahimmillaan se tarkoittaa merkittävää heikkojen lukijoiden määrän kasvua perusopetuksen loppuvaiheessa. Pandemia on toki voinut osaltaan vaikuttaa tulokseen, mutta ei selitä sitä kokonaan, sanoo tutkimuksen kansallinen koordinaattori Kaisa Leino Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta.

Koulujen väliset erot eivät Suomessa ole edelleenkään merkittäviä. Alueista pääkaupunkiseudulla oppilaiden väliset erot olivat muuta maata suurempia: sekä erinomaisten että heikkojen lukijoiden osuus oli siellä maan suurin. Osaamistason heikkeneminen näkyy koko maassa, kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä ja eri sukupuolilla.

Asenteilla suuri vaikutus lukutaitoon

PIRLS-tutkimuksen mukaan kotien lukemista tukeva toiminta ja asenteet lukemista kohtaan ovat erittäin merkityksellisiä. Hieman useampi kuin joka kuudes oppilas kertoi, ettei ollut nähnyt vanhempansa lukevan kirjaa. Kotikyselyyn vastanneista vanhemmista 18 % ei pitänyt lukemisesta, ja tämän ryhmän koko oli jälleen hieman kasvanut aiempaan verrattuna.

– Vaikka perheen sosioekonomisella asemalla näyttää olevan oma merkityksensä, vähintään yhtä tärkeitä ovat lapsen oppimista tukevat tekijät jo ennen kouluikää ja myöhemminkin: tehdään lukemista tukevia yhteisiä aktiviteetteja, arvostetaan opiskelua, kannustetaan lukemaan, tarjotaan lukevan aikuisen malli ja mahdollistetaan lapsen lukeminen joko hankkimalla kirjoja tai hyödyntämällä kirjastoa, toteaa yliopistotutkija Kari Nissinen Koulutuksen tutkimuslaitokselta.

Lukemisesta pitävien ja aktiivisesti huvikseen lukevien lasten määrä on vähentynyt. Vain alle viidennes lapsista piti lukemisesta paljon, kun taas melkein kolmannes laskettiin lukemisesta vain vähän pitäviin. Lukutaidon kehittymisen kannalta kuitenkin jo puolikin tuntia lukemista päivässä vaikuttaa merkittävästi.

– Koulussa lukemisen innostamista voisi edistää opettajien oma kiinnostus lastenkirjallisuutta kohtaan. Nyt useampi kuin joka kolmas lukemisen opettaja ilmoitti, ettei lue lastenkirjallisuutta koskaan, huomauttaa projektitutkija Marjo Sirén.

Kouluympäristö tärkeä lukemisen tukija

Oppilaiden sitoutuminen lukutaidon opetukseen on lisääntynyt; kouluun sitoutuminen ja kiusaamisen kokemukset säilyneet ennallaan. Kiusaamista kokeneita on neljännes oppilaista, ja kaikkein eniten kiusattujen pistemäärät olivat heikentyneet selvästi eniten. Myös opettajien kokemuksilla työympäristön turvallisuudesta ja rauhallisuudesta oli yhteys oppilaiden osaamistasoon.

– Tuloksista näkyy selvästi, miten tärkeää on, että koulussa pystyvään tarjoamaan rauhallinen ja turvallinen työ- ja oppimisympäristö. Tähän pitäisi kiinnittää huomiota vielä aiempaa enemmän, Leino kannustaa.

PIRLS 2021 -tutkimuksessa (Progress in International Reading Literacy Study) tarkasteltiin neljännen luokan oppilaiden lukutaitoa. Tutkimus toteutettiin vuonna 2021 tietokoneilla ja mukana oli sekä perinteisiä lineaarisia tekstejä että verkkotekstejä. Lukutaidon arviointiin osallistui 219 koulusta 7 018 oppilasta. Lisäksi tietoa kerättiin oppilas-, opettaja-, koulu- ja kotikyselyllä. Suomessa tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Tutkimus on toteutettu Suomessa edellisen kerran vuosina 2016 ja 2011.

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹

Koulutuksen tutkimuslaitos:

Opetus- ja kulttuuriministeriö:

Raportti:
Kaisa Leino, Marjo Sirén, Kari Nissinen & Eija Puhakka: Puoli tuntia lukemista. Kansainvälinen lasten lukutaitotutkimus PIRLS 2021. Koulutuksen tutkimuslaitos 2023. DOI: .

Suora lähetys Moniviestimessä 16.5.2023 klo 13 alkaen osoitteessa

Tutkimusraportti on saatavilla 16.05.2023 klo 13 PIRLS-tutkimuksen verkkosivulla

Aiempien PIRLS-tutkimuksen tulokset: