Emeritusprofessori Pekka Neittaanmäki nousi yhdeksi ahkerimmista väitöskirjaohjaajista maailmassa
Perjantaina 1.3. Jyväskylän yliopistossa järjestettiin väitöstilaisuus, joka teki jatko-opiskelija Ilkka Rautiaisesta tohtorin. Väitöstilaisuus oli myös toisella tavalla merkittävä, sillä Rautiaisesta tuli samalla 130. Jyväskylän yliopiston emeritusprofessori Pekka Neittaanmäen ohjauksessa ollut jatko-opiskelija.
Tämä nosti Neittaanmäen matemaattisen alan väitöskirjojen ohjaajien kärkikastiin. Tarkemmin sanottuna hän nousi maailman kolmanneksi eniten matemaattisten alojen väitöskirjoja ohjanneeksi henkilöksi.
– Pidän väitöskirjojen ohjausta professorin tärkeimpänä ja myös kiinnostavimpana tehtävänä. Siksi olen siihen myös panostanut, Pekka Neittaanmäki kertoo.
Tiedot ovat peräisen North Dakota State Universityn ja American Mathematical Societyn (AMS) ylläpitämästä , johon on koottu tiedot matemaattisten alojen väitöskirjojen ohjaajista eri maista 1300-luvulta lähtien. Ohjaajia on eri puolelta maailmaa yli 300 000.
Tilastossa Neittaanmäki jakaa kolmannen sijan yhdessä rankalaisen sovelletun matematiikan professorin Roger Temamin kanssa.
Neittaanmäen ohjauksessa tai opastettavana on hänen mukaansa ollut vuosien varrella yli 200 jatko-opiskelijaa tai jatko-opintoja suunnittelevaa henkilöä. Tähän mennessä heistä 130 on väitellyt tohtoriksi ja noin parikymmentä on väitöskirjan kirjoittamisen aktiivivaiheessa.
Näyttää siis vahvasti siltä, etteivät Neittaanmäen ohjaamat väitöskirjat jää 130:een, vaikka se jo itsessään on hyvin vaikuttava lukumäärä.
Entä mistä emeritusprofessorilla riittää aikaa kaikille ohjattavilleen?
– Väitöskirjojen ohjaaminen on hyvin pitkäjänteinen tehtävä. Ohjauksen aikana kymmenien vuosien aikana kertynyttä arvokasta osaamista siirretään uusille sukupolville, Neittaanmäki kuvailee.
Neittaanmäki myöntää, että työtunteja tehtävässä kertyy välillä hyvinkin paljon ja korostaa ohjaamisen olevan myös tiimityötä.
– On hyvin tärkeä löytyy opiskelijalle hyvä ohjaajakolmikko, johon kuuluu yleensä oman tutkimusryhmän nuorempi jäsen sekä yksi ulkomaalainen ohjaaja.
Lopuksi Neittaanmäki haluaa nostaa esille, että tutkijakoulutuksessa tulisi kiinnittää enemmän huomiota koulutustarpeeseen, sillä valmistuneiden työllisyys vaihtelee koulutusaloittain.
– Valitettavan moni tutkijakoulutuksen saaneista työskentelee Suomessa tehtävissä, jotka eivät edellytä tutkijakoulutusta. Osaamispotentiaalia tulisi yhteiskunnassamme hyödyntää tehokkaammin, Neittaanmäki kuvailee.
Eniten liopistojen matemaattisen alan väitöskirjoja ohjanneet henkilöt
Taulukon tiedot ovat North Dakota State Universityn ja American Mathematical Societyn (AMS) ylläpitämästä tietokannasta.
| Nimi ja yliopisto | Aktiivisena | Ohjauksia |
| C.-C. Jay Kuo University of Southern California |
1991–&²Ô²ú²õ±è;
|
175
|
| Egbert Havinga Universiteit Utrecht |
1950–1982 |
143 |
| Pekka Neittaanmäki Jyväskylän yliopisto |
1987– |
130 |
| Roger Meyer Temam Paris XI, Indiana University |
1972–2022
|
130
|
| Shlomo Noach (Stephen Ram) Sawilowsky Wayne State University |
1992–
|
111
|
| Andrew Bernard Whinston University of Texas at Austin, Purdue University |
1970–2016
|
109
|
| Alexander Vasil'evich Mikhalëv Moscow State University, Moldavian Academy of Science |
1970–2017
|
101
|
| Ronold Wyeth Percival King Harvard University |
1944–1999
|
100
|
| Willi Jäger Universität Münster, Universität Heidelberg |
1973–2018
|
100
|
| Erol Gelenbe Imperial College London, University of London, Duke University, Paris V, Paris XI, New Jersey Institute of Technology, University of Central Florida, Alexandria University |
1974–2019
|
95
|
Pekka Neittaanmäki on ohjannut väitöskirjoja vuodesta 1987 lähtien. Väitöskirja on opinnäyte, jonka jatko-opiskelija kirjoittaa suorittaakseen tohtorintutkinnon. Väitöskirja osoittaa opiskelijan kyvyn tuottaa uutta tieteellistä tietoa. Neittaanmäen ohjaamista väittelijöistä noin puolet työskentelee korkeakouluissa ja noin neljäsosa on saavuttanut professorin pätevyyden.
