Ģ��ֱ��

Millaisia vastauksia Ruotsiin jääneet suomalaiset sotalapset antoivat, kun heitä pyydettiin aikuisina kertomaan elämästään? PsM Barbara Mattssonin psykologian väitöskirjatutkimus pureutuu toisen maailmansodan jälkeen Ruotsiin jääneiden sotalasten käsityksiin siitä, mitä evakuointi oli heille merkinnyt. Haastattelututkimuksessa kokemuksia kerättiin kymmeneltä ruotsinsuomalaiselta.

Tutkimuksen mukaan evakuointi, sekä se, etteivät haastateltavat palanneet pysyvästi kotimaahansa sodan jälkeen, merkitsivät syvää muutosta heidän elämäänsä. Analyysin mukaan entisten sotalasten juuret menneisyyteen olivat poissa, mikä johti korjaamattomaan sisäiseen tyhjyyteen. Niin entisen elämän ja omaisten menettäminen kuin itse evakuointi olivat traumaattisia kokemuksia. Traumat tulivat esille haastattelujen aikana useissa eri muodoissa.

– Tutkittavat osoittivat kiinnostuksen puutetta varhaista elämäänsä kohtaan. Tämän vuoksi heidän oli vaikea surra menetyksiään, mikä puolestaan vaikutti ajattelukykyyn ja tunnemaailmaan. Näiden seurauksena myös heidän oma identiteettinsä jäi epäselväksi, Mattsson avaa tutkimustaan.

Väitöstutkimus välittää erityisesti oman äidin ja alkuperäisen kielen tärkeyttä lapselle, sekä näiden menettämisen merkitystä.

Tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, etteivät traumat sotalapsuudesta estäneet henkilöiden kouluttautumista, ammatinvalintaa tai oman perheen muodostamista.

Useissa aiemmissa tutkimuksissa on ilmennyt, että Suomeen toisen maailmansodan aikana jääneet lapset olivat kokemuksen jälkeen psyykkisesti ja fyysisesti terveempiä kuin sotalapsiksi toiseen maahan lähetetyt lapset.

Tänä päivänä puolestaan Suomeen tulee pakolaislapsia ilman vanhempiaan. Vuosina 2014 – 2018 alle 13-vuotiaita pakolaisia on ollut 409. He asuvat enimmäkseen ryhmäkodeissa, ellei heillä ole jo ennestään Suomeen tulleita sukulaisia.

PsM Barbara Mattssonin psykologian väitöskirjan ”A lifetime in exile: Finnish war children in Sweden after the war. An interview study with a psychological and psychodynamic approach” tarkastustilaisuus järjestetään lauantaina 13.10. klo 12 Ruusupuistossa (Alvar Aallon katu 9) salissa Ruu D104 Helena. Vastaväittäjänä dosentti Timo Niemi (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Aarno Laitila (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

������ä�پ���ٴ��Ჹ:

Barbara Mattsson, barbara.mattsson@dlc.fi, 040 512 9298

Tiedottaja Kirke Hassinen, kirke.m.hassinen@jyu.fi, 040 846 1395

Barbara Mattsson kirjoitti ylioppilaaksi lukiosta Tölö Svenska Samskola vuonna 1962, ja valmistui psykologian maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1973. Mattsson on tehnyt uransa psykologina ja psykoanalyytikkona.

Julkaisun tiedot:

Väitöskirja on julkaistu julkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 22, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-7565-4 (PDF), ja se on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa .