Vaikeasti liikuntavammaisten nuorten elämänlaatu heikkenee tutkimusten mukaan heidän siirryttyään varhaisaikuisuuteen. Elämänlaadun heikkenemisen ehkäisemiseen voidaan vaikuttaa laadukkailla julkisen terveydenhuollon ja toisen asteen koulutuspalveluilla. Näiden palveluiden tavoitteena onkin parantaa yksilöiden elämänlaatua.
Heräjärvi tutki väitöskirjassaan tilastomenetelmillä analysoiden 74 vaikeasti liikuntavammaisen 19–22-vuotiaan nuoren elämänlaatua, toisen asteen koulutuksen suorittamiseen liittyviä tekijöitä ja nuorten kokemuksia julkisesta terveydenhuollosta. Tulosten perusteella vaikeasti liikuntavammaisilla nuorilla on samanikäisiä nuoria matalampi fyysinen, sosiaalinen ja elinympäristöön liittyvä elämänlaatu. Yhdelläkään nuorista ei ollut työstä saatavia ansiotuloja ja kivut heikensivät nuorten elämänlaatua.
Vaikeasti liikuntavammaisten nuorten miesten elämänlaatu oli matalampi kuin vaikeasti liikuntavammaisten nuorten naisten. Nuorilla oli vaikeuksia suorittaa toisen asteen tutkinto: erityisesti niillä, jotka asuivat maaseudulla tai joilla oli heikko tai puuttuva lukutaito. Nuorilla oli myös negatiivisia kokemuksia julkisesta terveydenhuollosta. Negatiiviset kokemukset johtuivat tarpeesta saada uusia apuvälineitä, lääkäriin pääsyn vaikeudesta ja siitä, että lääkäriltä puuttui vammaisuuteen liittyviä tietoja ja taitoja.
Tukea ohjauksesta ja moniammatillisesta seurannasta
Tulosten perusteella nuorten toisen asteen koulutusta maaseudulla voitaisiin tukea verkkovälitteisellä reaaliaikaisella opettajan ohjauksella sekä toisen asteen oppilaitoksiin tapahtuvilla ohjauskäynneillä esimerkiksi ammatillisten erityisoppilaitosten taholta. Julkiseen terveydenhuoltoon voitaisiin perustaa nuorille tarkoitettuja moniammatillisia yksiköitä, joissa heidän säännöllinen terveyden seurantansa tapahtuisi. Lääkärien koulutukseen tulisi myös lisätä vammaisuuteen liittyviä oppisisältöjä.
Väitöstutkimuksen perusteella Heräjärvi kehitti elämänlaadun toimeenpanon palautemallin toisen asteen koulutusorganisaatioille ja julkisen terveydenhuollon organisaatioille. Palautemallin perusteella vaikeasti liikuntavammaisten nuorten henkilökohtaisen elämänlaadun tuloksia ja kokemuksia näistä palveluista voidaan käyttää näyttöön perustuvana palautetietona kehitettäessä toisen asteen koulutusorganisaatioita ja julkisen terveydenhuollon palveluita parantamaan nuorten elämänlaatua.
Nina Heräjärvi on kotoisin Jämsänkoskelta ja työskentelee Helsingin yliopistossa.
Nina Heräjärven erityispedagogiikan väitöskirjan "Developing quality of life implementation feedback model to improve quality of life for Finnish young adults with severe physical disabilities" tarkastustilaisuus järjestetään 1.12.2023 klo 12 alkaen. Tilaisuus järjestetään Jyväskylän yliopiston Ruusupuiston tilassa RUU D101 Juho. Vastaväittäjänä dosentti, yliopistotutkija Kwok Ng (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena yliopistonlehtori Raija Pirttimaa (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Väitöskirja on saatavilla:
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´Ç²¹:
Nina Heräjärvi