Donitsitalous ohjaa Suomen kuntia planeetan rajoihin
Donitsitaloutta voidaan soveltaa myös paikallisesti. Paikallistason soveltamista on pilotoitu lukuisissa kaupungeissa maailmalla. Suomessa Pirkanmaan liitto on tehnyt alueen kestävän kehityksen nykytilasta donitsitalouden mallin mukaan.
Webinaarissa julkistettava työkalupakki on suunnattu kuntien viranhaltijoille, päättäjille, kehitysorganisaatioille ja kaikille kuntien ja alueiden ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästä kehityksestä kiinnostuneille.
Työkalupakki sisältää tietoa donitsitaloudesta, vaiheittaiset ohjeet kestävän kehityksen nykytilan analysoimiseen Pirkanmaan mallin mukaan, työpajapohjia, donitsitalouden mittareita sekä muita käytännöllisiä työkaluja donitsitalouden soveltamiseen paikallisesti.
Donitsitalouden työkalupakin julkistustilaisuus pidetään Jyväskylän yliopiston Lähde-kirjaston Tietoniekka-tilassa sekä livewebinaarina Zoomissa tiistaina 7.6.2022 klo 15–16.30. Tilaisuuden jälkeen voit jäädä nauttimaan hankkeen päätösmaljan ja verkostoitumaan osallistujien ja tilaisuuden järjestäjien kanssa.
Julkistustilaisuuden ensimmäinen puolisko pidetään englanniksi. Kansainvälisiä kokemuksia donitsitalouden soveltamisesta kaupungeissa kertoo kansainvälisen donitsitalousverkoston DEALin kaupungit ja alueet -päällikkö Leonora Grcheva. Tilaisuuden jälkimmäinen puolisko on suomenkielinen. Suomen donitsitaloushankkeen projektipäällikkö Matleena Käppi esittelee julkistettavan työkalupakin sisällön ja kertoo hankkeen tulokset.
Lämpimästi tervetuloa julkistustilaisuuteen oppimaan ja keskustelemaan donitsitalouden soveltamisesta paikallistasolle!
Mikä ihmeen donitsitalous?
Donitsitalous on talousmalli, joka haastaa ympäristölle haitalliseen talouskasvuun perustuvan markkinatalouden ja nostaa talouden perimmäisiksi tavoitteiksi ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden. Donitsitalouden on kehittänyt brittiläinen ekonomi Kate Raworth.
Mallissa tavoitellaan bruttokansantuotteen kasvun sijaan “donitsia”, jonka sisäkehä muodostuu YK:n sosiaalisen kestävyyden tavoitteista ja ulkokehä planetaarisista rajoista. Näiden raamien sisällä on ihmiskunnalle ja taloudelle turvallinen ja oikeudenmukainen tila, jossa talous perustuu materiaalien kiertoon ja hyvinvoinnin jakamiseen useammalle.
Tavoitteeseen pääseminen vaatii radikaaleja muutoksia yhteiskunnan ja talouden rakenteissa. Suomi pärjää hyvin sosiaalisten tavoitteiden suhteen, mutta Suomen kulutustasolla maapallon kantokyky ylittyy. Jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat kuten suomalaiset, tarvitsisimme käyttöömme yli neljän maapallon resurssit. Planetaaristen rajojen sisälle pääseminen vaatii näin ollen erityistä huomiota.
”Talouskasvun sijaan meidän pitäisi ihmiskuntana ottaa tavoitteeksi planetaarinen hyvinvointi, jonka vallitessa sekä ihminen että ei-inhimillinen luonto voivat hyvin ja kukoistavat”, ekologian professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta huomauttaa.
Jatkuvaan kasvuun perustuva lineaarinen talousmalli on ollut osaltaan synnyttämässä nykyistä tilannetta, jossa kärsimme pahenevasta ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta. Talouskasvua on usein perusteltu sillä, että hyötyä pystyttäisiin jakamaan useammalle, vaikka itse asiassa talouskasvun hyödyt jakautuvat ihmisten välillä hyvin epätasaisesti ja varallisuuserot kasvavat.
”Suomessakin on omat merkittävät sosiaaliset ongelmansa, kuten kansansairaudet, mielenterveyskriisi ja lapsiperheköyhyys. YK:n sosiaalisen kestävyyden mittarit eivät yksin ole riittävän kunnianhimoisia Suomen kuntien mittareiksi”, kommentoi projektipäällikkö Matleena Käppi.
Donitsitalouden soveltamista paikallistasolle on pilotoitu Pirkanmaan alueella. Pirkanmaan liiton ja Jyväskylän yliopiston selvityksissä kävi ilmi, että kunnilla olisi parantamisen varaa globaalin vastuunsa suhteen. Paikallinen sosiaalinen ja ekologinen kestävyys kuuluu kuntien, maakuntien ja jatkossa myös hyvinvointialueiden perustehtäviin. Hankalampaa on hahmottaa kunnan tai alueen sisällä tapahtuvan kulutuksen globaaleja vaikutuksia esimerkiksi ilmastopäästöihin tai kehittyvien valtioiden työntekijöiden ihmisoikeuksiin.
Donitsitalouden työkalupakki on työstetty Sitran rahoittamassa Suomen donitsitaloushankkeessa, jota vetää Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisö Wisdom. Mukana ovat lisäksi Jyväskylän kaupunki sekä Pirkanmaan liitto.
äپٴᲹ:
Matleena Käppi
Suomen donitsitaloushankkeen projektipäällikkö
matleena.a.h.kappi@jyu.fi
matleena.kappi@gmail.com
JYU.Wisdom
