Ģ��ֱ��

”Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta sivutaan joillakin kursseilla, toki vain vähänlaisesti, eikä siellä ole aikaa keskustella tai muuten syventää aihetta moniulotteiseksi.”

Näin kuvasi eräs luokanopettajaopiskelija demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen tilaa vuosina 2022–2023 toteutetussa tutkimuksessa, jossa selvitettiin demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta suomalaisessa koulutuksessa aina varhaiskasvatuksesta opettajankoulutukseen. Vanhempi yliopistonlehtori Matti Rautiainen Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitokselta teki tutkimuksessa yliopistollista opettajankoulutusta koskevan osuuden.

– Luokanopettajaopiskelijan kuvaus on varsin hyvä kiteymä nykyisestä tilanteesta. Yleisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen sisällöt ovat lisääntyneet opettajankoulutuksessa hiukan, mutta niitä oli alkujaan vain hyvin vähän, Rautiainen toteaa.

Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla opettajankouluttajia ja opettajiksi opiskelevia kaikista Suomen opettajankoulutusyksiköistä. Näiden lisäksi tutkimuksessa analysoitiin opettajankoulutuksien opetussuunnitelmat.

Yliopistollisen opettajankoulutuksen osalta nousi kaksi keskeistä tutkimustulosta, jotka heijastelevat laajemminkin opettajankoulutuksen muutosta.

– Ensinnäkin erot opettajankoulutusyksiköiden välillä saattavat olla todella isot. Tämä kuvastaa laajemmin opettajankoulutusten profiloitumista. Toiseksi yliopistojen tehostunut ja johtajakeskeinen toimintakulttuuri heijastuu opettajankoulutusten toimintakulttuuriin luoden muun muassa kiireen tuntua, tulosvastuuta ja jatkuvaa riittämättömyyttä. Näissä olosuhteissa on haastavaa luoda demokratiaa vahvistavaa toimintakulttuuria, summaa Rautiainen.

Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen kehittämis- ja tutkimustyötä tehdään kaikissa opettajankoulutusyksiköissä, mutta se kohdistuu usein pieneen osaan opettajaopiskelijoita. Siksi valmistuvien opettajien valmiudet toimia demokratia- ja ihmisoikeuskasvattajina voivat olla todella erilaiset paitsi yliopistojen välillä myös yliopiston sisällä.

– Jotta koulu pystyisi vahvistamaan oppilaiden kiinnittymistä demokratiaan ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, opettajankoulutuksen on luotava sille suuntaviivoja ja annettava kaikille valmistuville opettajille riittävät valmiudet toimia työssään myös vahvana demokratia- ja ihmisoikeuskasvattajana, Rautiainen tiivistää opettajankoulutuksen merkitystä demokratialle.

Tutkimus Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus Suomessa. Tilannekuva ja suositukset 2023 on julkaistu Valtioneuvoston julkaisusarjassa ja se on luettavissa osoitteessa .