ASTRA-konferenssi tarjosi uusia näkökulmia inhimilliseen hyvinvointiin
Sosiaalityön konferenssi Shaping an Ecosocial Future Now! järjestettiin 23.–25. toukokuuta Jyväskylän yliopiston keskuskampuksella S-rakennuksessa. Konferenssissa julkistettiin koko ASTRA-hankkeen sekä yksittäisten väitöskirjatutkimusten tulokset. Konferenssi järjestettiin englanniksi tapahtuman kansainvälisyyden vuoksi. ASTRA-hanke on nelivuotinen Euroopan komission Horizon 2020-ohjelman rahoittama tutkimus- ja tohtorikoulutushanke, joka on kehittänyt kestäviä ja monitieteisiä työvälineitä sosiaalityön tutkimuksen, politiikan ja käytäntöjen edistämiseksi. Yksi hankkeen keskeisimmistä teemoista on esimerkiksi nuorten sekä maahanmuuttajataustaisten sosiaalisen osallisuuden edistäminen.
Konferenssin avasi ASTRA-hankkeen johtaja, sosiaalityön professori ja Chydeniuksen sosiaalitieteen yksikönjohtaja Aila-Leena Matthies. Hän muistuttaa, kuinka tieteenalarajojen ylittäminen on keskeistä uusien ja yllättävien näkökulmien ja käytäntöjen rakentamisen kannalta. Tervetulopuheen antoi myös humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan varadekaani ja sosiologian professori Tapio Litmanen, joka korosti uudistavien menetelmien keskeisyyttä inhimillisen ja planetaarisen hyvinvoinnin turvaamisessa.
Lukuisia keynote-puhujia ja työpajoja
Konferenssin kansainväliset keynote-puhujat tarkastelivat ekososiaalista sosiaalityötä monista eri näkökulmista, myös inhimillisen hyvinvoinnin kautta. Ihmisten hyvinvointiin kytkeytyviä teemoista keskusteltiin niin yksilön, yhteisön, kuin yhteiskunnankin näkökulmasta. Keskeisiä puheenaiheita olivat muun muassa poikkitieteelliset ja ekososiaaliset näkökulmat sosiaalityön dekolonisaatioon, liike-elämän ja työelämän ekososiaalisen siirtymän haasteet, talousjärjestelmän muutos, sekä kotimaattomuus eettisenä yksinäisyytenä kansallisvaltioiden aikana. Torstaina eri työpakettien johtajat esittelivät pakettien keskeisiä tutkimusmenetelmiä, tuloksia sekä käytännön vaikutuksia. Esityksissä käsiteltiin esimerkiksi ekososiaalisen sosiaalityön rakenteellista kehittämistä ja sen edellytyksiä tutkimuksen, koulutuksen, käytännön, ja eri instituutioiden tasolla. Konferenssin aikana järjestettiin myös useita väitöskirjatutkijoiden vetämiä työpajoja, joissa osallistujat pääsivät keskustelemaan tutkimusten aiheista ja tuloksista sekä ekososiaalisesti kestävän siirtymän vaiheista tutkijoiden kanssa.
Monet konferenssin puhujista korosti hankkeen innovatiivisuutta ja tärkeyttä niin inhimillisen kuin ei-inhimillisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Kestävyyssiirtymien apulaisprofessori Teea Kortetmäki totesi hankkeessa tuotetun tiedon olevan tärkeää sosiaalisuuden kestävyyden ja osallisuuden kannalta, ja painotti tiedeviestinnän saavutettavuuden tärkeyttä tieteen vaikuttavuuden ja ihmisten toimijuuden tukemisessa. Soveltavan kielitieteen professori ja JYU.Well-yhteisön jäsen Sari Pöyhönen korosti puheenvuorossaan yksilön osallisuuden prosessien tärkeyttä sekä toiveikkuuden merkitystä tutkimusprosesseissa.
Uusia näkökulmia inhimilliseen hyvinvointiin
Ekososiaalista sosiaalityötä tarkasteltiin monista eri näkökulmista, myös inhimillisen hyvinvoinnin kautta. Konferenssin aikana käsiteltiin muun muassa luonnon vaikutusta hyvinvointiin, ympäristöoikeudenmukaisuutta, kestävää ruokapolitiikkaa haavoittuvaisissa yhteisöissä sekä osallistavia ja oikeudenmukaisia toimintatapoja. Osallisuuden ja kestävyyssiirtymän rinnalla ympäristökysymykset kytkettiin ihmisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin korostamalla ihmisten välistä yhteisöllisyyttä sekä ihmisten ja ympäristön välistä vuorovaikutusta. Ekososiaalisen viitekehyksen todistettiin tuottavan keinoja, jotka edistävät kykyämme vastustaa ihmisten hyvinvoinnille haitallisia ympäristöuhkia. Käytäntöön ja monitieteisyyteen perustuva konferenssi tarjosi osallistujille konkreettisia keinoja soveltaa viitekehystä eri konteksteissa. ASTRA-hankkeen tuottamaa tieto ja käytännönläheiset ratkaisut ovat merkittäviä niin palvelujärjestelmien ja rakenteiden kehittämisen kannalta kuin myös sosiaalityön tutkimuksen vaikuttavuuden ja tietopohjan näkökulmasta.
Konferenssi päättyi lauantaina kävelykierrokseen, jossa osallistujat pääsivät uppoutumaan Alvar Aallon elämäkertaan ja työhön.
