Ģ��ֱ��

Tarjoamme myös mahdollisuuden kysyä yliopiston aivotutkijoilta ja aivoyhdistysten asiantuntijoilta mieltä askarruttavia kysymyksiä aivoihin liittyen! Keskisuomalaiset aivoyhdistykset ovat mukana tapahtumassa esittelemässä toimintaansa videoterveisten muodossa.

Aivojen merkitys ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin taustalla ymmärretään jatkuvasti paremmin. Aivot ovat elimistömme ainoa elin, jossa samat solut kulkevat mukanamme läpi elämän. Aivojen vaaliminen on siis jokaiselle satsaus sekä nykyiseen että tulevaan hyvinvointiin. Aivotutkimus on viime vuosina avannut ovia niin kehon kuin mielen toiminnan tutkimukseen. Samalla se on tuonut aivojen toiminnan tuntemuksen lähemmäksi jokaisen arkipäivää.

Jyväskylän yliopistossa aivotutkimus limittyy läheisesti niin fyysisen terveyden kuin psyykkisen terveyden ja mielen hyvinvoinnin ymmärrykseen. Aivoviikon tilaisuuden puheenvuorot valottavat ajankohtaisia tutkimuslöydöksiä aivojen ja muun elimistön vuorovaikutuksen merkityksestä elämän eri osa-alueilla. Uni auttaa muistamaan ja ”huuhtelee” aivoverkoston yön aikana. Liikunta suojaa kehon lisäksi myös aivoja ikääntymisen mukanaan tuomilta haasteilta. Ravinto ja suolen toiminta vaikuttavat nekin aivoihin, sillä aivot ovat yksi sisäelimistämme. Aivot ja koko hermosto ovat olennaisessa roolissa myös mielen hyvinvoinnin kannalta.

Ohjelmassa monipuolinen tutkimuskattaus aivoterveyteen

Aivoviikon aikana monitieteinen asiantuntijajoukko Jyväskylän yliopistosta esittelee ajankohtaisia tutkimustuloksia ja tietoa aivojen ja terveyden välisestä yhteydestä. Lisäksi aivoviikon aikana on mahdollista jättää kysymyksiä aivoista asiantuntijoiden vastattavaksi.

Asiantuntijapaneeli koostuu yliopiston aivotutkijoista sekä paikallisten aivoyhdistysten edustajista. Aivoviikon teemoihin johdattelee aivotutkimuskeskuksen johtaja, apulaisprofessori Tiina Parviainen.

15.3.: Yliopistonlehtori Virpi-Liisa Kykyri lähestyy tutkimuksissaan psykoterpeuttista prosessia ja kehollisuutta eri tutkimusmenetelmien avulla. Virpi-Liisa pohtii luennossaan ajankohtaisia kysymyksiä siitä, miten tunteiden säätelyn taidot, innostuminen ja toisaalta rauhoittuminen, auttavat meitä selviämään kuormittavasta arjesta.

16.3.: Liikuntatieteellisen tiedekunnan yliopistonlehtori Eero Haapala keskittyy tutkimuksissaan etenkin siihen, kuinka lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus, fyysinen kunto ja ravitsemus vaikuttavat kognitioon ja koulumenestykseen. Puheenvuorossaan hän paneutuu myös ravitsemuksen merkitykseen aivojen terveydelle.

17.3.: Tutkijat Satu Pekkala ja Sanna Lensu liikuntatieteellisestä tiedekunnasta valottavat uusinta tutkimustietoa suolen ja suolistomikrobiston toiminnasta, ja sen merkityksestä terveydelle ja hyvinvoinnille, myös aivoille ja mielelle. Pekkalan tutkimusryhmä tekee monipuolisesti tutkimusta suolistomikrobien toiminnasta ja roolista eri sairauksissa.

18.3.: Yliopistonlehtori Jan Wikgren on tutkimuksissaan selvittänyt muun muassa kestävyyskunnon, terveyden ja aivojen toimintakyvyn välistä yhteyttä. Hänen luentonsa esittelee viimeisimpiä tutkimustuloksia hankkeesta, jossa tarkasteltiin metaboliseen oireyhtymään liittyviä aivotoiminnan muutoksia.

19.3.: Unen merkityksestä muistille puhuu aivoviikolla yliopistotutkija Miriam Nokia psykologian laitokselta. Nokia selvittää tutkimusryhmänsä kanssa oppimisen ja muistin hermostollista perustaa käyttäytymisneurotieteen näkökulmasta mitaten aivojen sähköfysiologista toimintaa suoraan kudoksesta esimerkiksi klassisen ehdollistamisen ja sitä seuraavan lepojakson aikana.

Videoluennot julkaistaan 15.–19.3.2021 Aivoviikon tapahtumasivulla. Luennot ovat katsottavissa myös tapahtumaviikon jälkeen.

Tapahtumasivut:

������ä�پ���ٴ��Ჹ: cibr-info@jyu.fi